Yritysvastuubarometri 2017

PwC:n yritysvastuubarometri tarkastelee suomalaista yritysvastuuta strategisen yritysvastuun, johtamisen ja raportoinnin näkökulmasta.

PwC:n vuosittainen yritysvastuubarometri, laajin suomalaisyritysten yritysvastuuta kartoittava selvitys, luo katsauksen suomalaisten yritysten yritysvastuuseen julkisesti raportoidun tiedon kautta.

Yritysvastuubarometriin kartoitettiin 554 yritystä ja arvioitiin 150 yrityksen julkaisemia yritysvastuutietoja vuodelta 2016.

Yritysvastuustaan raportoivien yritysten kokonaismäärä Suomessa on laskenut viime vuodesta. Sen sijaan raporttinsa varmentaa yhä useampi: 39 vuonna 2016, kun vuonna 2015 luku oli 36.

Keskeiset tulokset

1. Kirjanpitolain muutos tuo lisävaatimuksia raportointiin

Tämän hetken suurin muutos vastuullisuusraportoinnissa on kirjanpitolain muutoksen tuomat vaatimukset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Raportointivelvoite koskee Suomessa noin sataa yritystä, joista yritysvastuubarometriin arvioitiin noin 70 prosenttia. Suurin osa raportointivelvoitteen piirissä olevista yrityksistä raportoi jo tällä hetkellä numeerista tietoa yritysvastuun eri osa-alueista. Riskeistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä sen sijaan raportoi vasta alle 40 prosenttia yrityksistä.

2. Arvonluonnin kuvaaminen pääomanlajeittain lisää ymmärrystä siitä, mihin yrityksen arvonluonti perustuu nyt ja tulevaisuudessa

Sijoittajien yritysvastuuta kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sitä mukaa, kun yritysvastuun merkitys yrityksen arvonmuodostuksessa on vähitellen tunnistettu. Yritysvastuubarometrimme mukaan arvonluontia kuvaavien yritysten määrä on jatkanut kasvuaan viime vuotisesta 28 yrityksestä 45:een. Positiivinen havainto on, että muitakin pääomanlajeja kuin taloudellista pyritään kuvaamaan yhä enemmän numeerisesti.

3. Suomalaiset yhtiöt ovat toistaiseksi huonosti valmistautuneita ilmastoriskien taloudelliseen raportointiin

Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi on vakiinnuttanut roolinsa suomalaisten yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Samanaikaisesti raportointi noudattaa kansainvälisiä standardeja entistä tarkemmalla tasolla. Ilmastonmuutoksen taloudellisten riskien arviointi sekä pitkän aikavälin tavoitteet eivät vielä ole yleistyneet, vaikka sidosryhmien odotukset ovat selvästi lisääntyneet. Vuonna 2016 GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä raportoi 49 yritystä. Tulosten perusteella on havaittavissa, että yritykset jotka raportoivat scope-päästöjä, raportoivat niitä entistä enemmän kaikkien kolmen scopen osalta.

4. Toimitusketjun vastuullisuuteen on saatu lisää läpinäkyvyyttä

Toimitusketjun vastuullisuus ja ihmisoikeudet ovat vakiinnuttamassa paikkaansa yritysvastuun johtamisessa ja siitä raportoimisessa. 77 prosenttia yrityksistä kuvaa toimittajilleen asettamiaan vastuullisuusvaatimuksia. Myös vaatimusten seurannasta ja tuloksista raportoiminen on lisääntynyt viime vuosina.

5. Siirtyminen GRI-standardeihin on jo aloitettu

GRI-standardit julkaistiin lokakuussa 2016. Ensimmäiset yritykset ennättivät siirtyä standardien käyttöön heti niiden julkaisemisen jälkeen. Vuonna 2016 yhteensä kuusi suomalaista yhtiöitä käytti uusia GRI-standardeja yritysvastuuraportoinnissaan. Oletettavaa on, että määrä moninkertaistuu vuoden 2017 aikana.