PwC:n vuosittainen Women in Work Index mittaa naisten osallistumista globaaleille työmarkkinoille sekä tasa-arvon toteutumista työelämässä OECD-maissa. Selvitys perustuu viiteen indikaattoriin: sukupuolten väliset palkkaerot, työelämässä olevien naisten osuus, ero miesten ja naisten työllisyysasteessa, naisten työttömyysaste sekä naisten kokoaikatyöllisyysaste.
Globaalien tulosten mukaan sukupuolten väliset erot työmarkkinoilla kaventuvat: elinkustannuspaineet ovat vauhdittaneet naisten töihinpaluuta, ja sukupuolten välinen palkkaero on jatkanut pienenemistään. Maailmantalouden kasvun hidastuminen on kuitenkin heikentänyt työvoiman kysyntää, mikä on lisännyt naisten työttömyyttä ja vähentänyt heidän kokoaikatyöllisyyttään. Kokonaisuudessaan indeksi on parantunut verrattain hitaasti mutta kuitenkin tasaisesti: OECD-maiden keskimääräinen pistemäärä on noussut vuodesta 2011 14 pisteellä (vuonna 2011 keskiarvo 56, nyt 70 pistettä).
”Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen toisi merkittäviä hyötyjä. Eriarvoisuuden juuret ulottuvat usein kauas työelämää edeltävään aikaan, minkä vuoksi varhainen tuki on ratkaisevan tärkeää”, inklusiivisuudesta ja monimuotoisuudesta PwC Suomella vastaava johtaja Petri Näätänen kommentoi.
Islanti jatkaa indeksin kärjessä
Islanti jatkaa OECD-vertailun kärjessä vanavedessään Luxemburg, Uusi-Seelanti, Ruotsi ja Slovenia. Islannissa työelämässä olevien naisten osuus on suurin kaikista OECD-maista, mikä johtuu osittain maan vanhempainvapaakäytännöistä ja lastenhoidon tuista.
Norjan sijoitus heikentyi pykälällä ja se oli nyt sijalla 8 (viime vuonna sijalla 7). Tanska putosi sijalle 13 (viime vuonna sijalla 11) ja Suomi sijalle 14 (viime vuonna sijalla 13). Indeksin viimeisinä olivat jälleen Chile, Korea sekä hännänhuippu Meksiko, joka piti perää jo seitsemättä kertaa putkeen.
Tasa-arvo työelämässä otti Suomessa takapakkia
Suomen sijoituksen laskua kokonaistuloksissa selittää tulosten heikentyminen kolmella viidestä indeksin osa-alueesta. Naisista työelämässä on nyt 78,4 prosenttia, kun viime vuonna osuus oli vielä 79,3 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteen ero on puolestaan kasvanut 2 prosenttiin, kun viimeksi se oli 1,3 prosenttia. Lisäksi naisten työttömyysaste on noussut 7,7 prosenttiin edellisvuoden 6,5 prosentista.
Sen sijaan naisten kokoaikatyöllisyysaste nousi rahtusen ja on nyt 80,7 prosenttia (viimeksi 80,3 prosenttia). Myös naisten ja miesten palkkaero kaventui hieman (viime vuonna 16,8 prosenttia ja nyt 15,6 prosenttia), mutta on edelleen yli 3 prosenttiyksikköä OECD-maiden keskiarvoa suurempi.
”Parannus yksittäisissä luvuissa ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomen kokonaistulos on laskenut. Erityisesti naisten työllisyyden ja työttömyyden kehitys on huolestuttavaa. Suunta voidaan kuitenkin kääntää, jos tasa-arvoa edistetään työelämässä määrätietoisesti”, Näätänen toteaa.
Indikaattorit keskiarvoittain Suomessa
- Naisista työelämässä: 78,4 % (viimeksi 79,3 %)
- Naisten ja miesten työllisyysasteen ero: 2 % (viimeksi 1,3 %)
- Naisten työttömyysaste: 7,7 % (viimeksi 6,5 %)
- Naisten kokoaikatyöllisyysaste: 80,7 % (viimeksi 80,3 %)
- Sukupuolten välinen palkkaero: 15,6 % (viimeksi 16,8 %)
Indeksissä on käytetty tuoreinta julkaisuajankohtana saatavilla olevaa dataa, joka on vuodelta 2024.
