{{item.videoDuration}}
{{item.title}}
{{item.text}}
{{item.videoDuration}}
{{item.text}}
Tulevaisuuden energiajärjestelmä edellyttää sektori-integraatiota, jossa eri energiasektorit yhdistyvät älykkääksi, tehokkaaksi ja tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Suomella on mahdollisuus toimia energiamurroksen edelläkävijänä ja sektori-integraation markkinalaboratoriona, mutta eri kilpailuetujen täysimääräinen hyödyntäminen vaatii sujuvaa luvitusta, johdonmukaista sääntelyä ja rohkeutta soveltaa uutta teknologiaa käytännössä.
Talous on energiaa muunnettuna. Tämä toteamus kuvaa yksinkertaisesti sen, miten riippuvaisia kaikki yhteiskunnan rakenteet ovat energiasta. Jokainen tuotantoketju, palvelu ja innovaatio pohjautuu siihen, miten energiaa tuotetaan, varastoidaan, siirretään ja hyödynnetään.
Talous ja energia kietoutuvat yhteen myös murroksessa. Energiamurroksessa siirrytään kohti fossiilivapaata ja hiilineutraalia energiantuotantoa. Samalla talouden rakenteiden on pakkokin muuttua.
PwC:n Value in Motion -analyysin mukaan talouden murroksessa perinteiset toimialarajat hämärtyvät. Niiden tilalle nousee uusia ekosysteemejä, joissa energia, teknologia ja data yhdistyvät toisiinsa muodostaen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Tekoäly ja digitalisaatio kiihdyttävät muutosta entisestään samalla, kun geopoliittinen epävarmuus ja luottamuspula luovat uusia riskejä.
Energiajärjestelmä on tämän murroksen ytimessä. Sen kyky reagoida, joustaa ja uudistua määrittää paitsi teollisuuden kilpailukykyä myös koko talouden kasvupotentiaalia.
Suomi tarjoaa ihanteellisen alustan sektori-integraatiolle
Suomen energiajärjestelmä perustuu nykyään suurimmaksi osaksi puhtaaseen energiaan. Tuotamme paljon uusiutuvaa energiaa esimerkiksi tuulivoimalla. Ydinvoima mukaan luettuna noin 90 prosenttia tuottamastamme energiasta on fossiilivapaata. Tulevaisuudessa fossiilivapautta etenkin kaukolämmöntuotannossa kasvatetaan oletettavasti pienydinvoimaloin eli SMR-reaktorein, jollaisia ovat julkisesti suunnitelleet rakentavansa tähän mennessä energiayhtiöt Helen, Keravan Energia ja Kuopion Energia.
Puhdas energia on merkittävä kilpailuetu, joka houkuttelee Suomeen uusia investointeja ja mahdollistaa vientikelpoisten teknologioiden kehittämisen. Haasteena on kuitenkin uusiutuvan energian sääriippuvainen tuotanto, joka aiheuttaa suurta hintavaihtelua. Edullisen sähkön hetket voivat kääntyä nopeasti kysyntäpiikkien aikaisiksi hintahuipuiksi. Tämä lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa suunnittelua niin teollisuudessa kuin kuluttajamarkkinoilla. Tähän vastauksena toimii sektori-integraatio.
Sektori-integraatiossa sähkö, lämpö ja liikenne eivät toimi toisistaan erillisinä alueina, vaan muodostavat älykkään kokonaisuuden. Eri tuotantomuodot ja joustava kulutus tasapainottavat toisiaan. Energiaa voidaan siirtää sähköstä lämmöksi tai liikenteeseen ja päinvastoin. Kun sähköä on runsaasti ja sen hinta matala, sitä voidaan varastoida esimerkiksi kaukolämpöverkkoon, hiekka- ja sähköakkuihin tai vetypohjaisiin sähköpolttoaineisiin. Kun järjestelmä kaipaa tasapainottamista, energia voidaan palauttaa verkkoon tai hyödyntää teollisuuden prosesseissa. Toisaalta joustava kulutus myös pudottaa kuormaansa hintasignaalin ohjaamana.
Suomella on hyvät edellytykset toimia sektori-integraation markkinalaboratoriona. Pitkälle kehittynyt infrastruktuuri, monipuolinen tuotantorakenne, digitaalinen valmius sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon perinne tarjoavat valmiin pohjan, jolle rakentaa.
Energiamurroksen aikakaudella sektori-integraation ytimessä ovat teknisten innovaatioiden ohella ratkaisujen dynaaminen ja reaaliaikainen ohjaus, jossa tekoälyllä ja datalla on keskeinen rooli. Niiden avulla energiantuotantoa ja -kulutusta voidaan tarkkailla, ohjata ja optimoida reaaliaikaisesti, mikä auttaa hallitsemaan hintavaihtelua ja kääntämään sen jopa eduksi.
Älykäs sektori-integraatio tukee datakeskusalaa
Tulevaisuudessa energiamarkkinoiden kilpailukyky muodostuu siis sekä tehokkaasta puhtaan energian tuotannosta että energiajärjestelmän kyvystä sovittaa kulutus ja varastointi dynaamisesti tuotannon ja markkinan rytmiin.
Erityisen tärkeää tämä on ajateltaessa energiaintensiivisiä teollisuudenaloja, kuten Suomessa nopeassa kasvussa olevaa datakeskusalaa. Datakeskusalalla on mahdollisuus kasvaa meillä kansantaloudellisesti merkittäväksi. Sen merkitys globaalisti on tekoälyn myötä jyrkässä kasvussa. Suomella on datakeskuksiin liittyen useita kilpailuvaltteja – kuten juuri edullinen, puhdas energia ja vakaa energiainfrastruktuuri. Lisäksi Suomen viileät ilmasto-olosuhteet ovat datakeskustoiminnan kannalta suosiollisia. Tehokkaasti skaalautuvan datakeskusalan merkitys Suomen kilpailukyvylle onkin hyvin keskeinen sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä.
Osa datakeskuksista pystyy optimoimaan omaa toimintaansa sähkömarkkinan hintavaihteluiden mukaan. Toisaalta ne datakeskukset, joiden säätökyky on vähäisempi, on tyypillisesti varustettu varavoimalla. Tämä puolestaan voi parantaa osaltaan koko järjestelmän säätökykyä. Datakeskukset toimivat myös suoraan osana energiajärjestelmää. Niiden tuottama hukkalämpö voidaan ohjata paikalliseen kaukolämpöverkkoon, käyttää esimerkiksi kasvihuoneiden lämmitykseen, kuten Hollannissa tehdään, tai varastoida lämpövarastoon.
Suomessa on hyvä perusta vetytaloudelle
Yksi merkittävä energiamurrokseen liittyvä kysymys on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla. Prosessi tässä on osoittautunut arvioitua hitaammaksi etenkin, kun sähköistäminen on varteenotettava vaihtoehto vain osalle liikennemuotoja ja teollisuutta. Tulevaisuudessa suoran sähkön rinnalle nousevat vihreä vety ja muut sähköpolttoaineet, joiden kehitys vaikuttaa tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia ensi vuosikymmenellä.
Suomen puhdas energiantuotanto, vakaat instituutiot ja vahva teollinen perusta luovat hyvät lähtökohdat vetytaloudelle. Tähän asti vetytalouden haasteena on ollut merkittävä hintaero fossiilisten ja sähköpolttoaineiden välillä. Hintaero kapenee hitaasti käyttö- ja sovelluskohtaisesti, mikä vaikuttaa sekä kysyntään että kannattaviin investointeihin tuotantovolyymin kasvattamiseksi.
Tasapainon saavuttaminen vaatii joko hiilidioksidipäästöjen tiukempaa hinnoittelua, vetytuotannon tehostumista tai tukimekanismeja, jotka kannustavat investointeihin. Nykyisessä talousilmapiirissä painopiste on kuitenkin ratkaisujen saavutettavuudessa ja kustannustehokkuudessa.
Siksi huomio siirtyy nyt energiajärjestelmän ja kulutuksen optimointiin. Kun olemassa olevasta järjestelmästä saadaan kaikki teho ja joustot irti, saavutetaan säästöjä sekä kustannuksissa että päästöissä. Tämä käytännönläheinen tehokkuus on seuraavan vaiheen ilmastotyötä.
Suomen osaamisvaltti on teknologian soveltaminen
Suomi ei voi olla energiamarkkinoiden pelisääntöjen sanelija. Olemme markkinana liian pieni uusien ratkaisujen kriittisen massan luomiselle. Vahvuutemme on korkeassa osaamisessa ja sen soveltamisessa.
Käytännönläheinen innovointikyky on arvokkaampaa kuin pelkkä teknologinen kehitys. Suomalainen insinööriosaaminen tunnetaan kyvystään ratkaista ongelmia ja optimoida järjestelmiä. Tämä antaa Suomelle etulyöntiaseman energiamurroksessa ja mahdollistaa paremman kilpailukyvyn energiaintensiivisillä sektoreilla.
Globaaleilla markkinoilla on rajattomat resurssit teknologian kehittämiselle. Suomessa resurssit kannattaa keskittää sellaisten teknologioiden kehittämiseen, jotka ovat lähtökohdiltaan vahvuusalueillamme. Menestyksen avain löytyy keskittymällä parhaiden teknologioiden soveltamiseen, integrointiin ja tehokkuuteen. Energiajärjestelmämme monipuolisuus ja markkinoiden tehokkuus tarjoavat ainutlaatuiset olosuhteet kaupallisten innovaatioiden kehittämiseen. Se, mikä toimii kaupallisesti, vetää puoleensa investointeja.
Kiinan etumatkaa käytännössä kaikessa energiamurrokseen liittyvässä teknologiassa, kuten sähköautoissa, akkuteknologiassa ja aurinkovoimassa, on turha kiistää. Se on huomattava. Suomi voi olla se paikka, jossa näiden teknologioiden päälle rakennetaan länsimaisiin markkinaolosuhteisiin ja globaaliin energiajärjestelmään sopivia kaupallisesti toimivia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja.
Uuden ajan kilpailukyky vaatii taakseen yhteistä suuntaa ja tahtoa muuttua
Suomella on useita kilpailukykytekijöitä, jotka ponnistavat nimenomaan energiamurroksesta. Jotta potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on luvitusprosessien nopeuduttava ja sääntelyn pysyttävä ennakoitavana.
Uudet investoinnit ovat aina riskinottoa, joka vaatii toimintaympäristöltä vakautta ja ennustettavuutta. Kun investoijat voivat luottaa vakaaseen toimintaympäristöön, syntyy rohkeutta kehittää uusia ratkaisuja ja kokeilla uusia malleja.
Energiamurros ei nimittäin toteudu pelkästään teknologiakehityksen kautta. Jos näin olisi, murros olisi jo tapahtunut. Tarvitsemme yhteistyötä ja yhteistä suuntaa, jos ei globaalisti niin ainakin kansallisella tasolla. Ilman sitä näin suuren muutoksen tarjoaman vipuvoiman hyödyntäminen on mahdotonta.
Suomessa yhdistyvät tekninen osaaminen, puhdas energia ja vahva luottamus yhteiskunnan rakenteisiin. Niiden varaan voidaan rakentaa energiajärjestelmä, joka ei palvele pelkästään kotimarkkinaa, vaan koko maailmaa. Se toimii vientikelpoisten, kaupallisesti menestyvien ratkaisujen ponnahduslautana.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä syntyy siellä, missä on rohkeutta soveltaa, testata ja oppia sekä samalla luoda kannattavaa liiketoimintaa. Suomella on mahdollisuus olla juuri sellainen markkinalaboratorio, jossa uusi energiatodellisuus saa muotonsa.
{{filterContent.facetedTitle}}
{{contentList.loadingText}}
{{contentList.loadingText}}
Seuraa ja osallistu
