Huoli globalisaation purkamisen vaikutuksista Euroopassa on kasvanut merkittävästi, mikä luo yhdessä geopoliittisen ja taloudellisen epävarmuuden kanssa varjon Euroopan kiinteistömarkkinoiden ylle. Lontoo, Madrid, Pariisi ja Berliini jatkavat kiinteistösijoittajien suosikkeina jo neljättä vuotta peräkkäin, mutta myös Helsinki onnistui parantamaan hivenen asemaansa viime vuodesta. Tiedot ilmenevät PwC:n ja Urban Land Instituten selvityksestä.
Emerging Trends in Real Estate® Europe 2026 – Facing Reality -selvitystä varten haastateltiin lähes 1 300 kiinteistöalan ammattilaista eri puolilta Eurooppaa. Tulokset osoittavat, että globalisaation purkamisen vaikutuksista huolissaan olevien määrä on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa (nyt 70 prosenttia). Lisäksi laajempi kansainvälinen poliittinen epävakaus (90 prosenttia), globaalien konfliktien kärjistyminen (86 prosenttia) ja Euroopan talouskasvun näkymät (77 prosenttia) aiheuttavat vastaajissa vielä suurempaa huolta.
Taloudellisen toipumisen epävarmuuden, epätasaisen kysynnän sekä rakentamisen kustannuksiin, resurssien saatavuuteen ja sääntelyyn liittyvien huolten keskellä vastaajien luottamus liiketoiminnan näkymiin on hieman laskenut viime vuodesta (45 prosenttia vs. 50 prosenttia). Samaan aikaan puolet selvitykseen vastanneista odottaa liiketoiminnan kannattavuuden paranevan vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä on edellistä mittauskertaa parempi tulos (aiemmin 46 prosenttia).
Kiinteistöala, erityisesti sen ydinalueet, kilpailee muiden omaisuusluokkien kanssa. Ydinalueiden sijoitusten tuottoihin liittyvien tarjous- ja myyntihintojen välillä on edelleen eroa, vaikka hinnat ovatkin lähentymässä toisiaan. Yleinen ilmapiiri on muuttunut viime vuoden orastavasta optimismista käytännönläheisemmäksi, mikä tuo uusia mahdollisuuksia niille, jotka pystyvät vastaamaan markkinoiden muuttuviin tarpeisiin.
Suuri osa kiinteistöihin virtaavasta pääomasta suosii velkarahoitusta, koska se tarjoaa paremman riski-tuottosuhteen. Merkittävänä muutoksena pääoman odotetaan nyt tulevan epätyypillisemmistä lähteistä, kuten pääomasijoitusrahastoista, varakkailta yksityishenkilöiltä sekä perheen ja suvun omilta sijoitusyhtiöiltä (family officet).
Pohjoismaat kohensivat hieman asemiaan sijoittajien silmissä
Selvityksen mukaan kasvaneiden riskien ja vaihtelevien kasvunäkymien vuoksi sijoittajien kiinnostus kohdistuu nyt kypsiin markkinoihin, joissa on korkea likviditeetti, vahvat kasvuodotukset sekä vakaa demokratia ja oikeusjärjestelmä.
Sijoitus- ja kehitysnäkymien listauksessa Lontoo, Madrid, Pariisi ja Berliini jatkavat kärjessä jo neljättä vuotta peräkkäin. Amsterdam nousi listalla sijalle viisi (viimeksi kuudes), kun taas München putosi pykälän alemmas kuudenneksi. Milano säilytti seitsemännen sijansa. Barcelona palasi kahdeksanneksi (viimeksi 11.) vanavedessään sijoituksiaan heikentäneet Frankfurt (viimeksi kahdeksas) ja Hampuri (viimeksi yhdeksäs).
Helsinki kohensi asemaansa pykälällä ja päätyi sijalle 24. Myös muut pohjoismaiset pääkaupungit nousivat hieman listauksessa: Kööpenhamina oli nyt 15. (viimeksi 16.) ja Tukholma 18. (viimeksi 20.). Oslo säilytti sijoituksensa paikalla 27.
Suomi on Pohjoismaiden liberaalein markkina ja Helsingin kaavoitus muita Pohjoismaita kevyempää, mutta samalla täällä on ollut myös eniten heiluntaa. Sijoittajien kiinnostus painottuu nyt entistä enemmän pitkän aikavälin näkymiin, ja merkittäville väestörakenteen, digitalisaation ja hiilineutraaliuden trendeille annetaan suurempaa painoarvoa. Tästä esimerkkeinä toimivat terveydenhuolto, tuettu asuminen, datakeskukset ja uusiutuvan energian infrastruktuuri.
Tekoäly kiinteistöalan muutoksen ajurina, hiilineutraalius edelleen agendalla
Tekoälyn ja koneoppimisen käyttö on lisääntynyt kiinteistöalalla merkittävästi: peräti kolme neljännestä vastaajista hyödyntää tekoälypohjaisia ratkaisuja, kun vuotta aiemmin näin kertoi tekevänsä puolet vastaajista. Seuraavien puolentoista vuoden aikana tekoälyä ja/tai koneoppimista odottaa ottavansa käyttöön markkinoinnissa ja vuokrauksessa 90 prosenttia, kiinteistönhallinnassa 87 prosenttia, operatiivisissa ja varainhoidon tehtävissä 86 prosenttia sekä suunnittelussa ja kaavoituksessa 84 prosenttia vastaajista.
Selvityksen mukaan pitkäjänteinen sitoutuminen hiilineutraaliuden saavuttamiseen on kiinteistöalalle edelleen erittäin tärkeää. Lähes puolet vastaajista on kuitenkin mukauttanut strategiaansa makrotaloudellisen epävarmuuden vuoksi.
Geopoliittinen epävarmuus pakottaa kiinteistöalan ajattelemaan riskejä ja resilienssiä strategisemmin. Onkin entistä tärkeämpää pystyä osoittamaan puhtaan siirtymän vaikutus kiinteistöjen arvoon ja sijoitustuottoon. Menestyvät toimijat ymmärtävät kiinteistöalan perusperiaatteet, hallinnoivat omaisuuttaan oma-aloitteisesti, toimivat yhteistyössä käyttäjien ja vuokralaisten kanssa sekä tekevät päätöksiä pitkän aikavälin arvo mielessään.
