{{item.videoDuration}}
{{item.title}}
{{item.text}}
{{item.videoDuration}}
{{item.text}}
Julkinen terveydenhuolto on ahtaalla. Kustannukset nousevat, ja niin rahalliset kuin henkilöstöresurssit kapenevat. Uudenlaisella ajattelulla ja vanhojen rakenteiden murtamisella julkisen sektorin suunta voitaisiin kääntää kasvavista kustannuksista kohti tuottopotentiaalia hoidon laadusta tinkimättä. Tämä vaatisi digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä, vastakkainasettelun unohtamista ja rohkeutta tehdä asioita toisin.
Ikääntyvä väestö, kroonisten sairauksien lisääntyminen ja kustannuspaineet kasvattavat vaatimuksia suomalaista terveydenhuoltoa kohtaan. Kyse ei ole vain toiminnan tehostamisesta, vaan rakenteellisesta murroksesta. Koko järjestelmä vaatii uudelleenajattelua.
Nykytilanteen merkittävimmät vaikuttavat tekijät ovat demografisia. Ikääntymistä ei voida parantaa, ja väestön ikääntyessä kroonisia sairauksia on väistämättä enemmän. Murroksessa piilee kuitenkin myös mahdollisuus. Koskaan aiemmin ihmiskunnalla ei ole ollut käsissään näin laajoja teknologian tarjoamia välineitä, joita käyttää omaksi hyväkseen. Digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntämällä terveydenhuollosta ei saada pelkästään kustannustehokkaampi, vaan paremmin asiakkaita ja potilaita palveleva.
Rakenteisiin pureutuva uudistuminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii näkemyksellisyyttä, rohkeutta tehdä asioita toisin ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Kun kyse on terveydestä, on jokaisen meistä hyvinvointi yhteinen etu, joka kannattaa saavuttaa.
PwC:n Value in Motion -analyysin mukaan sama tilanne on läsnä kaikissa länsimaissa – myös Suomessa. Terveydenhuoltojärjestelmän erot tekevät kuitenkin eri maiden positioista erilaisia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä murroksen kääntyminen paremmaksi terveydenhoidoksi vaatii Suomessa ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa koko alan toimijoille.
Tasajaosta kohti skaalautuvaa mallia ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä
Suomalainen julkinen terveydenhuolto perustuu tasajakoon, jossa kaikille tarjotaan samat palvelut tulotasosta ja terveydestä riippumatta. Voi kuitenkin olla, että sekä resurssien että palvelujen puolesta kaikille sama malli ei ole enää realistinen. Käytännössä eri ihmiset käyttävät jo nyt eri sektorien palveluja. Lisäksi kehittyneen teknologian myötä osa väestöstä on orientoitunut vahvemmin mittaamaan hyvinvointiaan ja hoitamaan itseään proaktiivisesti.
Ihmisten terveyden, tulotason ja tarpeiden muutos luo kysyntää myös palvelujen kehittämiselle. Perusterveiden diginatiivien mahdollisuudet ja kiinnostus omahoitoon olisi tärkeää hyödyntää. Samalla kaikkein sairaimpien palveluihin voitaisiin suunnata enemmän resursseja. Palveluiden segmentointi tähän tapaan olisi sekä tehokasta että parempaa palvelua.
Väestön ikääntyessä työvoiman väheneminen ja terveydenhuollon pienenevät resurssit luovat markkinan teknologisille ratkaisuille, joiden avulla voidaan uudistaa palvelumalleja, automatisoida prosesseja ja hyödyntää ketterästi tekoälyä. Kehitystyön lisäksi Suomella olisi mahdollisuus toimia erilaisten teknologioiden testausalustana.
Teknologisia innovaatioita, kuten puettavia mittareita, ja niiden tarjoamaa dataa hyödynnetään jo maailmalla. Tällaisiin ennaltaehkäiseviin palvelu-uudistuksiin pitäisi panostaa myös Suomessa. Siirtyminen pelkästä reaktiivisesta terveydenhoidosta osittain kohti ennaltaehkäisevää mallia luo merkittävän potentiaalin pitkän aikavälin kustannus- ja hyvinvointivaikutuksille. Samalla välineitä ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon on mahdollista kehittää aiempaa tehokkaammin.
Vahva datatalous toimii hyvänä pohjana uudenlaiselle yhteistyölle
Suomella on siis hyvin järjestettyä terveysalan dataa, jota monella muulla Euroopan maalla, kuten vaikkapa Saksalla, ei samassa määrin ole. Meillä on universaali sotetunnusjärjestelmä ja poikkeuksellisen hyvät kansalliset rekisterit, jotka sisältävät tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista.
Vahvan datatalouden tuottaman tiedon käyttäminen päätöksenteon ja kehitystyön perustana sekä sen yhdistäminen julkisen sektorin ja kaupallisten toimijoiden yhteistyöhön luo lähtökohdat koko palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiselle. Resurssit pystytään kohdistamaan tarkemmin, turhat rakenteet nähdään selvemmin ja erilaisten uusien ratkaisujen kehittäminen jouhevoituu.
Tämä kaikki edellyttää kuitenkin nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin sekä teknologiayritysten välillä. Useilla eri aloilla on tällä hetkellä käynnissä samankaltainen murros, jolle on tyypillistä sektorirajojen hämärtyminen ja siirtyminen enemmän ekosysteemityyppiseen toimintaympäristöön. Sama pätee myös terveydenhuoltoalaan.
Jos julkisen sektorin ja yritykset saisi puhaltamaan yhteen hiileen, tarjoaisi yhteistyö Suomelle merkittävän kasvupotentiaalin. Parhaassa tapauksessa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori täydentäisivät toisiaan ja tekisivät sujuvasti yhteistyötä. Tämä parantaisi sekä koko järjestelmän toimivuutta että vauhdittaisi alan ympärille syntyviä kaupallisia ratkaisuja.
FinTrials osoittaa, että yhteistyö on mahdollista ja hedelmällistä
Myös liiketoiminnan näkökulmasta vahva datatalous on terveysalalla merkittävä kilpailuetu. Se edesauttaa muun muassa lääkekehitystä, jonka mahdollisuuksia Suomessa on selvittänyt Sitra PwC:n tukemana kehittäessään niin sanottua FinTrials-yhteistyömallia.
Lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen Suomessa tarkoittaisi, että uusimmat innovaatiot olisivat ensimmäisenä suomalaisten potilaiden käytettävissä. Samalla molemmat alat synnyttävät Suomeen uutta tutkimusta, tukevat terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja yhteistyötä sekä koko alan kaupallista kehitystä.
Tällä hetkellä lääkekehitys törmää Suomessa regulaatioon ja byrokratiaan. Järjestelmämme on kansainvälisessä vertailussa raskas ja hidas, mikä vähentää vetovoimaamme selvästi. Tämä ei hidasta pelkästään Suomessa tehtävää kehitystyötä vaan myös muualla kehitettyjen lääkkeiden saamista Suomeen.
Terveydenhuoltoa reguloidaan kaikkialla maailmassa, mutta Suomi on regulaatioiden suhteen kympin oppilas. Yhdistettynä pieneen markkinaan raskas byrokratia ja voimakas sääntely eivät ole vetovoimatekijöitä terveys- ja hyvinvointialan yrityksille.
Tuodaan kilpailuetumme rohkeasti terveydenhuollon uudistamiseen
Suomen kilpailukyvyn kannalta koko järjestelmämme kaipaa uudistamista ja heikkouksien rohkeaa tunnistamista. Tämä mahdollistaisi sen, että järjestelmämme palvelisi ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla ja toisi samalla kasvua Suomeen.
Suomella on kuitenkin myös kilpailuetuja. Tuotteemme ja palvelumme ovat laadukkaita, luottamukselle perustuva yhteiskunta tarjoaa vakaan toimintaympäristön ja jo aiemmin mainittu vahva datatalous luo perustan monenlaisille mahdollisuuksille tutkimuksessa ja kehityksessä.
Meissä on potentiaalia, mutta meillä on myös paha tapa aliarvioida itseämme. Hyvänä verrokkina tälle toimii suunnilleen samankokoinen Tanska, jonka talouskasvun veturiksi on noussut lääketeollisuus.
Suomen ei tarvitse tehdä ”tanskoja”; riittää, että teemme suomet. Säästöpuheen sijaan valjastetaan korkea osaamisemme, teknologinen kyvykkyytemme ja vahva datataloutemme koko järjestelmän uudistamiseen, tehdään rohkeasti yhteistyötä yli lajirajojen ja poimitaan kehityksen meille tarjoamat uudet avaukset. Hyvin toimiva terveydenhuoltojärjestelmä palvelee jokaista suomalaista, mutta se voi toimia myös laajemmin kansanterveyden kasvumoottorina.
{{filterContent.facetedTitle}}
{{contentList.loadingText}}
{{contentList.loadingText}}
Seuraa ja osallistu
