PwC toimi projektinjohdossa Suomen ensimmäisen kelluvan LNG-terminaalin perustamishankkeessa

Kun venäläisen kaasun tuonti loppui ja hyökkäyssota aiheutti energiakriisin Euroopassa, useiden Euroopan valtioiden oli pakko lähteä etsimään vaihtoehtoisia kanavia turvatakseen energiansaantinsa. Suomen hallitus valtuutti Gasgrid Finlandin yhteistyössä Viron kaasuverkkoyhtiö Eleringin kanssa etsimään maailmalta kelluvan nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin eli FSRU:n (Floating Storage and Regasification Unit) ratkaisuna Suomen ja samalla Baltian alueen kaasunsaannin turvaamiselle.  

Millainen LNG-terminaalin toimintaperiaate sitten on? Nestemäinen maakaasu tuodaan kelluvaan LNG-terminaaliin tankkereilla, ja terminaalissa on tarvittava laitteisto, joka höyrystää nesteytetyn maakaasun kaasuverkkoon. Tällaisia FSRU-aluksia on maailmalla vain viitisenkymmentä. Useat niistä ovat kiinni pitkissä vuokrasopimuksissa ja osa puolestaan on Suomen oloihin sopimattomia.  

Rajallisten vaihtoehtojen lisäksi investoinnilla oli kunnianhimoinen aikataulu: talviajan kaasunsaannin turvaamiseksi takarajaksi asetettiin vuoden 2022 loppu. Haastavista lähtökohdista huolimatta hankkeessa onnistuttiin löytämään potentiaalinen vaihtoehto. 

Ennätysajassa viimeisteltyjen neuvottelujen päätteeksi Gasgrid Finland vuokrasi keväällä 2022 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalilaivan kymmenen vuoden vuokrasopimuksella yhdysvaltalaiselta Excelerate Energyltä. Sopimuksen solmimisesta alkoi tiivis satama-alueen ja uuden putkiston rakentaminen sekä terminaalin operatiivisten toimintojen perustaminen. 

Hankkeen kriittisyys Suomelle ja tiukka aikataulu tekivät projektista erityisen 

Hankkeen aikataulu suhteessa sen kriittisyyteen oli vaativa. Tyypillisesti vastaavat hankkeet kestävät 2–3 vuotta. Tässä hankkeessa sopimuksen allekirjoittamisesta oli kuitenkin vain seitsemän kuukautta aikaa saada valmiiksi terminaalin tekniset ja operatiiviset elementit sekä täyttää asetetut viranomaisvaatimukset.   

Hankkeelle asetetut päätavoitteet – turvallisuus, kaasumarkkinoiden toiminnan turvaaminen sekä hankkeen nopea toteutus – vaativat projektitiimin lisäksi paljon viranomaisilta, joiden lausuntoja ja päätöksiä tarvittiin nopeutetulla aikataululla.  

Sidosryhmiä oli paljon aina kuntatason virkamiehistä energiavirastoon ja turvallisuusviranomaisiin. Viranomaislupien saanti edellytti perusteellista valmistautumista ja dokumentaatiota terminaalin soveltuvuuden ja turvallisuuden osoittamiseksi.  

Hankkeen aikataulukriittisyyden ja merkittävyyden vuoksi kokonaisuuden ja pienempien osa-alueiden koordinointi oli avainroolissa.  

PwC toimi hankkeessa projektinjohtona ja varmisti tiedonkulun projektitiimin välillä sekä monitoroi hankkeen etenemistä liputtaen hanketta jarruttavat tai päätöksentekoa edellyttävät asiat. Hankkeenjohdon koordinoinnin lisäksi PwC:llä toimi keskeisessä roolissa projektin teknisen puolen koordinoinnissa sekä operatiivisen organisoitumisen suunnittelussa. Lisäksi PwC tuotti hankkeen taloudellisen mallinnuksen sekä ratkaisi hankkeen keskeiset vero- ja tulliasiat tässä ainutlaatuisessa tapauksessa, jossa Suomesta ei löytynyt lainsäädännöllistä vertailukohtaa. 

LNG-terminaalilaiva ankkuroitui Inkoon syväsatamaan tavoitteiden mukaisesti joulukuussa 2022. Terminaali tarjoaa Suomelle ja Baltialle elintärkeää energiavalmiutta. Hankkeella osoitettiin, että mahdottomaltakin tuntuva aikataulu voidaan saavuttaa, kun kyse on yhteiskunnan kannalta merkittävästä investoinnista ja yhteistyö sidosryhmien välillä toimii. 

Lue lisää projektin onnistumisen elementeistä Uutishuoneeltamme!