{{item.videoDuration}}
{{item.title}}
{{item.text}}
{{item.videoDuration}}
{{item.text}}
Valmistavassa teollisuudessa on meneillään murros, joka paljastaa tulevaisuuden voittajat ja häviäjät – seuraavien 10 vuoden aikana nähdään merkittäviä muutoksia. Suomen positio kilpailussa on hyvä, mutta ilman kykyä soveltaa tekoälyä, ottaa käyttöön uusia arvonluontimalleja ja hyödyntää maantieteellisiä kilpailukykytekijöitä, se ei riitä.
Eurooppalaisella telakalla humanoidirobotti tarttuu hitsauspolttimeen, jossa ei ole kahvaa eikä näyttöä. Se lukee parametrit API-rajapinnan kautta, säätää konenäkönsä avulla polttimen materiaalivaihtelut reaaliajassa ja kirjaa jokaisen hitsausliitoksen täysin digitaalisesti jäljitettäväksi. Polttimen on suunnitellut suomalainen valmistaja, joka viisitoista vuotta aiemmin esitti itselleen useimpien kilpailijoidensa sivuuttaman kysymyksen: entä jos tuotteitamme ei enää tulevaisuudessa käytä ihminen?
Vuonna 2035 suomalaisessa biotuotetehtaassa sama puukuutio tuottaa moninkertaisen arvon vuoteen 2025 verrattuna. Sellun rinnalla siitä jalostetaan tekstiilikuitua puuvillan tilalle, lentopolttoainetta, biokemikaaleja ja hiilikrediittejä, ja tekoäly ohjaa jokaisen sivuvirran reaaliajassa sinne, missä sen arvo on kulloinkin korkein. Puuta ei kulu enempää.
Edellä kuvatut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan loogisia johtopäätöksiä jo käynnissä olevien muutosvoimien vaikutuksista. Tällä hetkellä valmistavaa teollisuutta muovaa kolme toisiinsa kytkeytyvää trendiä: digitaalisen ja fyysisen tekoälyn nousu, yritysten tarjooman ja arvonluonnin uudistuminen sekä uusi globaali tuotantologiikka, joka rakentuu energian, ekosysteemien ja luottamuksen ympärille.
Eikä muutos siinnä tulevaisuudessa, vaan se näkyy jo. PwC:n tutkimuksen mukaan 74 prosentilla eurooppalaisista kone- ja laitevalmistajista on tällä hetkellä kannattavuuspaineita, 54 prosenttia raportoi kasvunsa pysähtyneen tai kääntyneen laskuun ja 61 prosenttia on menettänyt markkinaosuuttaan markkinatulokkaille. Samalla, kun yritysten pitäisi pystyä muuttamaan strategiaansa, niitä haastavat osaavan työvoiman ikääntyminen ja saatavuus, globaalin kilpailun muutos Kiinan otettua innovaatiojohtajan paikan sekä uudistamista kaipaavat toimitusketjut.
Tekoäly, uudenlainen arvonluonti ja kilpailukykytekijöiden muutos
Käynnissä oleva murros voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen.
Ensinnäkin digitaalinen ja fyysinen tekoäly yhdistyvät ja muuttavat tuotantoa. Tämä tarkoittaa sitä, että tekoäly siirtyy näytöiltä käytännön tuotantoprosesseihin. Ihmiset, yhteistyörobotit eli cobotit ja autonomiset järjestelmät työskentelevät yhä useammin rinnakkain, jolloin yksi käyttäjä valvoo kokonaisen konejoukon toimintaa. Tämäkään ei ole tulevaisuutta, vaan käynnissä oleva muutos, joka etenee nopeasti.
Esimerkkejä on jo useita erityisesti autoteollisuudessa, jossa useat autonvalmistajat ovat ottaneet humanoidirobotteja käyttöönsä eurooppalaisilla tehtaillaan. Belgiaan avattu titaanisiipitehdas taas tavoittelee valmistavansa 700 000 lentokonemoottorin komponenttia vuodessa täysin automatisoidussa ”Dark Factoryssa”. Fyysisen tekoälyn käyttöönotossa mielenkiintoisinta on se, että olemassa oleviin eurooppalaisiin tehtaisiin ei tehdä merkittäviä muutostöitä: jatkossa eurooppalaisen sijainnin kilpailukyvyn ratkaisee automaatioaste, ei työvoimakustannus.
Kansantalouden tuottavuustilastoissa muutos näkyy hitaasti, mutta prosessitasolla vaikutukset ovat jo mitattavia. Tuottavuus ei kasva enää asteittain, vaan eksponentiaalisesti, kun sitä vauhdittavat ohjelmistopäivitykset, prosesseista kertyvä data ja tekoäly. Markkinoiden vaatimat kyvykkyydet muuttuvat nopeasti. Ne, jotka eivät onnistu tietotaidon digitalisoinnissa ja tuotantoprosessien uudistamisessa, vaarantavat kykynsä kouluttaa teollisuuden manuaalisia prosesseja tulevaisuudessa korvaavia järjestelmiä.
Myös arvonluonti on ottanut uuden suunnan. Menestyvät yritykset osaavat ajatella uudelleen oman tarjoomansa ja asiakasarvonsa. Kasvu siirtyy fyysisistä laitteista palveluihin, toimintoihin ja järjestelmätason ratkaisuihin. Koneista tulee alustoja, ja liiketoimintamallit muuttuvat kertaluonteisista kaupoista jatkuviksi, tuloksiin perustuviksi asiakassuhteiksi. Näin sellutehtaista tulee biojalostamoja ja teollisista tuotteista datavetoisia elinkaarijärjestelmiä.
Lopuksi koko teollinen kilpailukyky määritellään uudelleen. Työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus, jotka olivat aiemmin hallitsevia tekijöitä valmistuksessa, eivät ole enää niin ratkaisevassa asemassa. Keskeiset operatiiviset tekijät, kuten asiakkaiden sijainti, raaka-aineiden saatavuus ja toimitusvarmuus, säilyvät, mutta niiden rinnalle nousevat puhdas energia, vahvat ekosysteemit, resilientit toimitusketjut sekä geopolitiikka. Tuotanto sijoittuu yhä useammin sinne, missä energiaa on runsaasti, järjestelmät ovat vakaita ja kumppaneihin voi luottaa. Keskittyneiden, globaalien toimitusketjujen paikan ottavat hajautetut ja digitaalisesti johdetut tuotantoverkostot.
Mikä on Suomen positio murroksessa?
Suomella on rakenteellisia vahvuuksia, joita harvalla maalla on:
Merkittävä määrä puhdasta energiaa maailmassa, jossa sähkö määrittää tehtaiden sijaintia.
EU:n ainoa merkittävä koboltin ja nikkelin jalostuskyvykkyys maailmassa, jossa kriittisten mineraalien omavaraisuus määrittää strategista autonomiaa.
Nato- ja EU-jäsenyys maailmassa, jossa luottamus määrittää markkinoille pääsyä ja kumppanivalintoja.
Maailmanlaajuisesti tunnustettu osaaminen teollisissa koneissa, metsä- ja biotaloudessa, metalleissa, meriteollisuudessa, kaivosteknologiassa ja puolustuksessa eli juuri niillä aloilla, joilla tekoälyn ja fyysisten prosessien yhdistäminen on oleellista.
Vahvuudet eivät kuitenkaan muutu automaattisesti kilpailukyvyksi. Kuten aiemmin todettiin, valmistajat eri puolilla Eurooppaa kohtaavat jo nyt kannattavuuspaineita, hidastuvaa kasvua ja kiristyvää kilpailua. Sama koskee myös Suomea.
Suomen mahdollisuudet voittaa piilevät siellä, missä toimialan syvä osaaminen, puhdas energia, vakaa ja luotettava toimintaympäristö sekä insinööriosaamisen taso ratkaisevat – ja vastaavasti häviämme siellä, missä volyymi, työvoimakustannukset ja työvoiman saatavuus tai mittakaavaan perustuva tuotteistus hallitsevat.
Metsäbiotalous ja kestävät materiaalit
Teollisuudenala, jossa Suomi on jo maailmanlaajuisesti johtavassa asema. Siirtymä selluntuotannosta integroituihin biojalostamoihin, joissa samasta raaka-aineesta tuotetaan kuituja, polttoaineita, kemikaaleja ja materiaaleja, edustaa teollisuuden uutta arkkitehtuuria.
Kaivosteknologia ja mineraalien jalostus
Suomella on kriittinen rooli Euroopan akkumateriaalien saatavuudessa ja mineraalien jalostuksessa. Tämä asettaa meidät teollisen sähköistymisen, autonomian ja omavaraisten toimitusketjujen ytimeen.
Puolustus ja kaksikäyttöteknologia
Suomen Nato-jäsenyys ja maailman geopoliittinen tilanne ovat muuttaneet mahdollisuuksien kenttää perusteellisesti. Sijaitsemme puolustuksen, kyberturvan, avaruuden ja teollisten kyvykkyyksien risteyskohdassa. Tällä hetkellä kysyntä ja tarve pitkäjänteisille investoinneille kasvavat kaikilla näillä aloilla.
Teolliset koneet ja prosessiteknologia
Suomessa on maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä yrityksiä, joilla on vakiintunut perusta, olemassa olevat asiakassuhteet ja syvä toimialaosaaminen. Tämä tarjoaa merkittävän mahdollisuuden, mutta sen hyödyntäminen edellyttää siirtymää laitemyynnistä palvelu- ja järjestelmäpohjaisiin liiketoimintamalleihin.
Energiaintensiivinen erikoisvalmistus
Vihreä teräs, erikoismetallit, korkealaatuinen paperi ja kartonki sekä biopohjaiset kemikaalit muodostavat kestävän perustan teollisuudelle myös murroksen jälkeen. Suomen puhdas energiajakauma tekee näistä tuotteista kilpailukykyisiä etenkin, kun tuotetun hiilen hinta nousee koko ajan.
Vaativa laivanrakennus ja meriteknologia
Vaativa insinöörityö, puolustuksen kannalta merkitykselliset kyvykkyydet ja vahva meriteollinen ekosysteemi tarjoavat Suomelle kilpailukykyisen position korkean arvon niche-segmentteihin, kuten risteily- ja sotilasaluksiin sekä edistyneisiin vedenalaisiin ja merijärjestelmiin.
Datainfrastruktuuri ja tekoälyä hyödyntävät teolliset palvelut
Puhdas energia, viileä ilmasto ja EU:n datasuvereniteetti ovat jo houkutelleet Suomeen merkittäviä investointeja, kuten datakeskuksia. Tämä on nouseva vahvuus, joka kytkeytyy Suomen teollisiin ja energiaan liittyviin etuihin.
Vahvuuksista todelliseen kilpailukykyyn
Suomen valmistavan teollisuuden tulevaisuutta ei rakenneta skaalaamalla nykyisiä malleja.
Tällä hetkellä 66 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta tulee tuotemyynnistä. Tulevaisuudessa kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi kasvun pitää syntyä operoinnista ja järjestelmäkeskeisistä tarjoomista. Tuote on teknologisesti edistyksellisempi ja luottaa maailmanluokan insinööritaitoon laitteiden suunnittelussa. Maailmanluokan laitteet puolestaan mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja, joissa operoidaan ja optimoidaan asiakkaiden prosesseja data- ja tekoälyvetoisesti. Tämän lisäksi tuotannon on siirryttävä paikallisesta globaalisti johdettuun, digitaalisesti hallittuun toimintaan.
Suomessa isoimmat teollisuusyritykset ovat jo kehittäneet toimintamalliaan tähän suuntaan. Niiden suomalaiset tehtaat keskittyvät innovaatioiden kehittämiseen, ja itse valmistus tapahtuu lähempänä asiakasmarkkinaa. Jatkossa on mahdollista, että hajautettu malli viedään entistä pidemmälle. Tämä voi tarkoittaa, että valmistavan teollisuuden rooli Suomessa pienenee entisestään ja yritysten painopiste siirtyy innovaatioiden ja digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen.
Valmistuksen ja teollisten prosessien täytyy myös kiihdyttää automaatiota, joka parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta sekä vähentää riippuvuutta työvoiman saatavuuteen.
Edellä kuvattu murros edellyttää valtiotasoisia kohdennettuja toimia. Suomen on luotava toimintaympäristö, joka verotuksella edesauttaa kasvattamaan investointeja teollisuuden innovaatioihin ja valmistukseen sekä kiihdytettävä puhtaan energian rakentamista, teollisen datan kaupallistamista ja ekosysteemien rakentamista yli toimialarajojen. Samalla Suomen on huolehdittava osaamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen oman koulutusjärjestelmän pitää pystyä kouluttamaan osaajia kärkitoimialoille ja houkuttelemaan myös maailman parhaita osaajia työskentelemään näillä aloilla.
Suomella on rakenteelliset edellytykset olla voittaja tulevaisuuden valmistavan teollisuuden murroksessa tunnistetuissa kärkisektoreissa, mutta optimaaliset rakenteet eivät riitä, jos niitä ei osata hyödyntää. Ratkaisevaa on oikean toimintaympäristön ja edellytysten luominen sekä yritysten halu uudistua ja kyky tavoitella lyhyen tähtäimen kannattavuuden lisäksi pitkäjänteistä kilpailuetua.
Sillä totuus on, että ne, jotka ovat liikkeellä tarpeeksi ajoissa, rakentavat uuden teollisen järjestelmän omilla ehdoillaan. Ja ne, jotka jäävät odottamaan, joutuvat parhaansa mukaan sopeutumaan tähän järjestelmään.
{{filterContent.facetedTitle}}
{{contentList.loadingText}}
{{contentList.loadingText}}
Seuraa ja osallistu
