{{item.title}}
{{item.text}}
{{item.text}}
Teknologinen murros vauhdittaa toimialojen välistä yhteistyötä enemmän kuin mikään muu megatrendi. Murroksen vaikutukset yltävät eri alojen työmarkkinoille saakka. Tulevaisuudessa alueellinen kilpailukyky voi riippua digitaalisen suvereniteetin ja strategisen riippumattomuuden toteutumisesta, minkä takia Suomen on tärkeää pitää kiinni korkeasta osaamistasostaan sekä tukea entistä vahvemmin innovaatio- ja yritystoimintaa.
PwC:n Value in Motion -tutkimus kuvaa arvonluonnin muutosta eri toimialoilla. Yksi sen kantavista ajatuksista on toimialojen välisten rajanvetojen hämärtyminen ja yhteistyön aiempaa suurempi arvo.
Teknologinen murros vauhdittaa toimialojen välistä yhteistyötä enemmän kuin mikään muu megatrendi. Se luo perustan niin autonomisille ajoneuvoille, täsmäviljelylle kuin algoritmien vauhdittamalle lääkekehitykselle – ja koko neljännelle teolliselle vallankumoukselle eli teollisuudelle 4.0. Jatkuvasti kasvava laskentateho ja kattavat yhteydet avaavat liiketoimintamallien kautta uusia lähteitä arvonluonnille. Samalla eri teknologioiden yhdistely muuttaa toimialojen tarjoomaa.
Value in Motion -tutkimuksessa tätä muutosta kuvataan siirtymällä yksittäisistä tuotteista ekosysteemeihin. Verkot, pilvipalvelut, data ja tekoäly eivät ole enää erillisiä teknologioita, vaan osa samaa arvoketjua. Se, missä data liikkuu, missä sitä säilytetään ja missä sitä jalostetaan laskennaksi, määrittää myös sen, missä syntyy kilpailukykyä, investointeja ja lopulta verotuloja.
Käytännössä muutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perinteiset valmistavan teollisuuden yritykset lisäävät valikoimaansa tuotteisiinsa liittyviä sovelluksia, jotka ovat niiden itse kehittämiä. Teknologia-alan ammattilaisia on töissä hyvin erilaisissa yrityksissä, joista läheskään kaikki eivät profiloidu kyseisellä toimialalla.
Samalla teknologian mahdollistamat uudenlaiset toimintamallit, kuten automatisoituminen, muuttavat perinteisten toimialojen henkilöstörakennetta. Tekoäly vauhdittaa tätä entisestään, ja teknologian on voinut huomata muuttavan työmarkkinaa jo nyt. Tulevaisuudessa vaikutuksen ennustetaan olevan vielä suurempi.
Kaikki roolit eivät kuitenkaan ole korvattavissa teknologialla. Suomi on profiloitunut korkean koulutustason maaksi. Tästä on tärkeää pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Samalla tutkimus- ja teknologiaosaajia olisi entistä tärkeämpää kannustaa rohkeuteen, luovuuteen ja innovatiiviseen ajatteluun. Tämä yhdistettynä yrittäjyyden vahvempaan tukemiseen niin rahoituksen kun yleisen ilmapiirin kannalta voisi synnyttää Suomeen uuden ajan startup-yrityksiä.
Value in Motion hahmottelee toimialoille kolme erilaista tulevaisuuden skenaariota: luottamukseen perustuva murros (Trust-based Transformation), jännitteinen siirtymä (Tense Transition) ja myrskyisät ajat (Turbulent Times).
Näistä ideaalein kasvun ja kehityksen kannalta olisi skenaarioista ensimmäinen, mutta samalla se on epätodennäköisin. Se edellyttäisi teknologiaratkaisujen globaalia yhdenmukaisuutta, teknologian vastuullista käyttöä ja kehitystä sekä kestäviä ratkaisuja niin ilmaston kuin globaalin yhdenvertaisuuden näkökulmista. Radikaalisti ilmaistuna tämä tarkoittaisi maailmanrauhaa.
Sen sijaan olemme tällä hetkellä matkalla kohti jännitteistä siirtymää, jossa voi nähdä piirteitä myös myrskyisistä ajoista. Erilaisesta sääntelystä ja eritahtisesta kehityksestä johtuen teknologia eriytyy alueittain, mikä kasvattaa digitaalista kuilua. Samalla valta globaalien teknologiayritysten välillä on keskittynyt hyperscaler-yrityksille ja muille teknologia-alan jäteille.
Hyperscalereilla tarkoitetaan maailman suurimpia pilvipalveluyrityksiä. Ne hallinnoivat massiivisia, globaaleja pilvi-infrastruktuureja, jotka pystyvät käsittelemään valtavia määriä dataa. Käytännössä hyperscalerit hallinnoivat suurinta osaa siitä infrastruktuurista ja laskentatehosta, jota nykyisen internetin toiminta edellyttää.
Tässä tilanteessa Suomella on todellinen vaara jäädä arvoketjujen alihankkijaksi. Pienenä maana emme pysty irtautumaan kokonaan globaaleista alustoista emmekä kilpailemaan suoraan alan jättien kanssa. Meillä pitää kuitenkin olla kyky tehdä omia valintoja siten, etteivät kaikki kriittiset toimintomme ole riippuvaisia yhdestä ekosysteemistä tai teknologiasta. Tähän liittyen ajatus digitaalisesta suvereniteetista ja strategisesta riippumattomuudesta on vahvistunut koko Euroopan unionissa.
Suomen korkea osaaminen ja innovaatioiden tukeminen paitsi vahvistaa työmarkkinaamme ja yrityskenttäämme, kasvattaa myös digitaalista suvereniteettiamme. Mitä enemmän pystymme tekemään teknologian saralla itse tai ainakin Euroopan sisällä, sitä vähemmän olemme riippuvaisia esimerkiksi yhdysvaltalaisista pilvipalveluista. Viime aikojen geopoliittisen tilanteen valossa osaamisellamme voi tulevaisuudessa olla ennakoitua merkittävämpi rooli siinä, mihin kohtaan arvoketjua todella sijoitumme.
{{item.text}}
{{item.text}}