Global Economic Crime Survey 2016

Start adding items to your reading lists:
or
Save this item to:
This item has been saved to your reading list.

 

Global Economic Crime Survey 2016 -selvityksestä ilmenee, että yritysten kohtaamien taloudellisten väärinkäytösten määrä on pysynyt vuoteen 2014 verrattuna niin globaalisti kuin Suomessakin ennallaan, mutta yhä useampi niistä on entistä vakavampi. Pohjoismaissa useammalle kuin yhdelle kymmenestä väärinkäytöksiä kohdanneesta organisaatiosta taloudellinen vahinko oli ollut yli miljoona dollaria, mutta monille huomattavasti enemmän.

Tilaa Global Economic Crime Survey – Suomea koskevia havaintoja ja pohjoismaisia piirteitä -julkaisu sähköpostiisi tästä. 

 

Noin viidesosa (21 %) suomalaisorganisaatioista on kohdannut taloudellisia väärinkäytöksiä. Tämän vuoden tulokset osoittavat, että väärinkäytösten havaitseminen on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2014. Maailmanlaajuisesti väärinkäytösten uhriksi joutui selvästi useampi organisaatio (36 %). Myös Pohjoismaissa organisaatiot kohtasivat taloudellisia väärinkäytöksiä useammin (27 %) kuin Suomessa.

 

Pohjoismaissa esiintyvät väärinkäytöstyypit

Pohjoismaiden yleisimmät taloudellisten väärinkäytösten muodot ovat pysyneet jotakuinkin samoina: tavallisin taloudellinen väärinkäytös on edelleen varojen tai resurssien väärinkäyttö. Käytännössä kysymys on yleensä petoksesta tai kavalluksesta. Kyberrikollisuuden määrä on kuitenkin kasvanut jyrkästi nostaen tietojärjestelmiin kohdistuvat väärinkäytökset tyypillisimpien talousrikosten listalla toiseksi ohi lahjonnan ja korruption.

 

Pohjoismaissa yleisimmin esiintyvät väärinkäytökset

Pohjoismaissa yleisimmin esiintyvät väärinkäytökset

Pohjoismaissa yleisimmin esiintyvät väärinkäytökset

Pohjoismaissa yleisimmin esiintyvät väärinkäytökset

 

 

Väärinkäytösten kustannukset Pohjoismaissa

Väärinkäytösten kustannukset Pohjoismaissa

Väärinkäytöksistä aiheutuneet kustannukset pohjoismaisille yrityksille ovat nousseet vuodesta 2014 hiukan: tänä vuonna useampi yritys menetti suuremman määrän rahaa väärinkäytösten takia. Pohjoismaissa useammalle kuin yhdelle kymmenestä väärinkäytöksiä kohdanneesta organisaatiosta taloudellinen vahinko oli ollut yli miljoona dollaria, mutta monille huomattavasti enemmän.

Taloudellinen vahinko ei ollut ainoa vastaajien raportoima menetys väärinkäytösten johdosta viimeisen 24 kuukauden aikana. Pohjoismaiset vastaajat kertoivat suurimpien liiketoiminnallisten menetysten tulleen työntekijöiden moraalille aiheutuneista vahingoista – 46 % mainitsi vaikutuksen olleen joko melko suuri tai suuri. Maineelle aiheutuneet haitat koettiin merkittäviksi 27 %:ssa vastauksista.

 

 

Kuinka organisaatiosi aikoo vastata taloudellisten väärinkäytösten uhkaan compliance-ohjelman ja resurssien käytön osalta?

Kuinka organisaatiosi aikoo vastata taloudellisten väärinkäytösten uhkaan compliance-ohjelman ja resurssien käytön osalta?

 

 

Kuinka monta kertaa organisaatiosi on arvioinut väärinkäytösriskejään viimeisten 24 kuukauden aikana? (Suomen vastaajat)

Kuinka monta kertaa organisaatiosi on arvioinut väärinkäytösriskejään viimeisten 24 kuukauden aikana? (Suomen vastaajat)

Riskipohjainen lähestymistapa compliance-asioihin on välttämättömyys. Se sisältää kokonaisvaltaisen näkemyksen yritystä mahdollisesti uhkaavista taloudellisten väärinkäytösten riskeistä sekä ymmärryksen organisaation heikkouksista ja puutteista. Vuoteen 2014 verrattuna yhä useampi yritys suorittaa väärinkäytösriskien arvioinnin ainakin kerran. Silti suomalaisvastaajista 14 % (globaalisti 22 %) edusti yrityksiä, joissa ei oltu arvioitu kertaakaan väärinkäytösriskien mahdollisuutta kuluneen 24 kuukauden aikana.

 

 

Onko organisaatiollasi suunnitelma tietoturvapoikkeamien hallintaan? (Suomen vastaajat)

Onko organisaatiollasi suunnitelma tietoturvapoikkeamien hallintaan? (Suomen vastaajat)

Yli puolet kyselyn suomalaisvastaajista (59 %) kokee kyberuhkien lisääntyneen. Näyttää kuitenkin siltä, etteivät yritykset ole riittävissä määrin varautuneet vastaamaan olemassa oleviin kyberuhkiin. Vain 35 %:ssa yrityksistä on valmiussuunnitelma poikkeustilanteita varten.

 

Tietoa selvityksestä

PwC:n maailmanlaajuinen Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. Kaikkiaan sähköiseen kyselyyn vastasi heinäkuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana 6 337 henkilöä 115 eri maasta. 45 % vastaajista kuuluu ylimpään johtoon, 30 % on osastojen tai yksiköiden vetäjiä. 59 % kaikista vastanneista on monikansallisista yrityksistä ja 37 % edustaa listayhtiöitä.

Vastaajista yli puolet edustaa organisaatiota, jossa on yli 1 000 työntekijää ja näistä lähes puolen organisaatio työllistää yli 10 000 henkeä. 

Pohjoismaista mukana selvityksessä olivat Suomen (80 vastausta) lisäksi Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaisia vastaajia oli yhteensä 256.

Tutustu myös Global Economic Crime Survey 2014 - taloudellisen väärinkäytökset kansainvälisesti ja Pohjoismaissa -tutkimuksen tuloksiin.

 

 

Contact us

Leea Uusi-Hautamaa
Forensic Services Leader
puh. +358 (0)44 530 4005
Lähetä viesti

Seuraa ja osallistu