Tax Express 9/2015

Kotimainen
yritysverotus


Kansainvälinen
yritysverotus

 
ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Lakiasiat

 

Ennakkoratkaisu työpanososingon ja luovutusvoiton suhteesta lääkäriyhtiössä

Pohjois-Suomen HaO 10754/14/8108, 31.3.2015

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut ennakkoratkaisun luovutusvoiton ja työpanososingon välisestä rajanvedosta lääkäriyhtiössä.

Tausta

Ennakkoratkaisu koskee lääkäriyhtiötä, jossa kullakin osakkaana olevalla lääkärillä on oma osakesarjansa. Kaikilla osakkeilla on samanlainen äänioikeus yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus jaettaessa yhtiön varoja, mutta erilainen oikeus kertyneisiin nettovaroihin.

Osakassopimuksen mukaan osakkuuden edellytyksenä on työskentely yhtiössä. Osakassopimuksessa määrätään myös, että yhtiön laskentatoimi tuottaa yhtenäisin perustein lasketun toimintatuloksen jokaiselle osakkaalle. Kukin osakas sitoutuu kasvattamaan oman osakesarjansa toimintatulosta ja kirjanpidollista vasta-arvoa hallituksen määräämällä summalla vuosittain.

Kullakin yhtiön osakkaalla on niin sanottu tulospiste, jonka tuotoksi hänen yhtiön hyväksi aikaansaamansa liikevaihto ja muut tuotot kirjataan. Tulospisteen kuluiksi puolestaan kirjataan mm. osakkaan palkka henkilösivukuluineen sekä osakkaan liikevaihtoon kohdistuvat vuokra-, osto- ja muut vastaavat kulut. Yhtiön maksama osinko kirjataan osakkaan tulospisteen oman pääoman vähennykseksi. Osakkaan tulospisteelle lasketaan kuukausittain ja vahvistetaan vuosittain jakamaton toimintatulos.

Kun osakas lopettaa työnteon yhtiössä, on tämän osakassopimuksen perusteella luovuttava omistamistaan osakkeista. Osakkeiden arvona pidetään osakkaan henkilökohtaisen tulospisteen jakamatonta toimintatulosta.

Ennakkoratkaisu

Ennakkoratkaisukysymyksinä kysyttiin:

1) Mikäli yhtiö hankkii kaikki hakijan omistamat yhtiön osakkeet hankintahinnalla, joka perustuu yhtiöjärjestyksen määräyksiin ja osakassopimukseen (jakamaton toimintatulos), mikä katsotaan kyseisten osakkeiden luovutushinnaksi luovutusvoiton ja tappion laskemiseksi luovutusvoittoverotuksessa?

2) Verotetaanko luovutushinta kaikilta osin pääomatulona?

3) Voiko hankintaan tulla sovellettavaksi veronkiertoa tai peiteltyä osingonjakoa koskevat säännökset?

Verohallinto katsoi ennakkoratkaisussaan, että jos yhtiö hankkii kaikki hakijan omistamat yhtiön osakkeet hakemuksessa esitetyllä hinnalla hänen lopettaessaan työskentelyn yhtiössä, luovutukseen ei sovelleta peitellyn osingon säännöksiä. Myöskään yleisen veronkiertosäännöksen ei katsottu soveltuvan luovutukseen. Näin ollen luovutukseen tulevat sovellettavaksi tuloverolain luovutusvoittoa koskevat säännökset ja osakkeiden luovutusvoitto verotetaan pääomatulona.

Valitus hallinto-oikeuteen

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) valitti ennakkoratkaisusta ja vaati, että luovutukseen ei sovelleta luovutusvoiton verotusta koskevaa sääntelyä siltä osin kuin kauppahinta muodostuu muusta kuin osakkaan varsinaisesta pääomasijoituksesta yhtiöön. Sen sijaan ennakkoratkaisun tuli VOVAn mukaan perustua työpanososinkoa tai vaihtoehtoisesti peiteltyä osingonjakoa ja veron kiertämistä koskeviin säännöksiin.

Hallinto-oikeus hylkäsi VOVAn valituksen. Hallinto-oikeus korosti työpanososinkoa koskevan säännöksen sanamuotoa ja totesi, että sen perusteella osakkeiden luovutuksesta saatavaa vastiketta ei voida katsoa ansiotuloksi.

Hallinto-oikeus katsoi myös, että vähäistä suurempia määriä palkkaa ja osinkoa nostaneen osakkaan lopettaessa työskentelynsä yhtiön palveluksessa ja myydessä yhtiölle kaikki osakkeensa ei voida katsoa, että osakekauppa ei vastaisi asian varsinaista ja luonnetta tai että järjestelyyn olisi ryhdytty kokonaan tai pääasiassa ansiotuloverotuksen välttämiseksi. Näin ollen kauppahintaa ei hallinto-oikeuden mukaan voida katsoa yleisen veronkiertosäännöksen perusteella ansiotuloksi. Osakkeiden luovutuksen ei hallinto-oikeuden mukaan voida myöskään katsoa tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi. Näin ollen asiassa ei hallinto-oikeuden mukaan ole edellytyksiä katsoa kauppahintaa peitellyksi osingonjaoksi.

Asian esittelijä jätti hallinto-oikeudessa eriävän mielipiteen, jonka mukaan asiassa olisi tullut soveltaa työpanososinkoa koskevia säännöksiä.

Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Lue koko hallinto-oikeuden ratkaisu

 

Sukupolvenvaihdokseen liittyvän perintö- tai lahjaveron maksuaika pitenee 10 vuoteen

Kerroimme Tax Expressin numerossa 4/2015 hallituksen esityksestä, jossa esitettiin perintö- ja lahjaverolakiin sisältyviä yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että verolle myönnettävää maksuaikaa pidennettäisiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen.

Hallituksen esitys muuttui eduskuntakäsittelyssä siten, että maksuaika pitenee seitsemän vuoden sijasta kymmeneen vuoteen.

Lakimuutos tulee voimaan 1. päivä kesäkuuta. Uutta, pidennettyä maksuaikaa sovelletaan kuitenkin kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa sukupolvenvaihdoshuojennukseen oikeuttava lahja tai perintö on saatu 1.1.2015 tai sen jälkeen. Jos verotus on tällaisessa tapauksessa jo toimitettu ennen lain voimaantuloa, vaatimus maksuajan pidentämisestä voidaan tehdä vielä kahden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta

Laki perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta

 

Verohallinnon päätös perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista

Antopäivä: 27.4.2015
Diaarinumero: A53/200/2015

Verohallinto on antanut päätöksen perintö- ja lahjaverotusta varten annettavista tiedoista. Päätöksessä käsitellään muun muassa perukirjassa ja sen liitteissä annettavien tietojen sisältöä, sekä perintö- ja lahjaverotuksen veroilmoitusmenettelyä.

Katso koko päätös

 

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö haastaa vakiintuneen verotuskäytännön konserniavustuksista yritysjärjestelyiden yhteydessä

Yritysjärjestelyt ajoitetaan usein käytännön syistä tilikauden vaihteeseen. Konserniavustuksen antamisen edellytyksenä on muun muassa, että konsernisuhde antajan ja saajan kesken on kestänyt koko verovuoden ja että molempien yhtiöiden tilikaudet päättyvät samanaikaisesti. Vakiintuneen verotuskäytännön mukaan tavanomaisissa sulautumistilanteissa sulautuvan yhtiön ja vastaanottavan yhtiön välillä onkin voitu antaa vähennyskelpoinen konserniavustus, jos sulautuminen on tullut voimaan vastaanottavan yhtiön tilikauden viimeisenä päivänä. Vastaavalla tavalla on voitu menetellä myös jakautumistilanteissa. Asiasta on myös olemassa tytäryhtiösulautumista koskeva myönteinen oikeuskäytännön ratkaisu. Siitä ilmenevää periaatetta on noudatettu muissakin sulautumis- ja jakautumistilanteissa.

Verohallinto on uusimassa yritysjärjestelyjä koskevaa ohjeistustaan. Sulautumista koskeva ohjeluonnos on ollut lausuntokierroksella maaliskuussa. Luonnoksessa on todettu, että silloin kun sulautuminen rekisteröidään vastaanottavan yhtiön tilikauden päättymispäivänä, verotuskäytännössä on katsottu tilikausien päättyvän samanaikaisesti ja konserniavustuksen olevan mahdollinen. Luonnoksessa todetaan kuitenkin, että tilanne on tältä osin tulkinnallinen, koska asia on parhaillaan vireillä muutoksenhakuasteissa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on siis viime aikoina kyseenalaistanut konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden eräissä yritysjärjestelytilanteissa.

Osittaisjakautumista koskevasta asiasta on jo olemassa julkaistu hallinto-oikeuden ratkaisu. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 3.4.2014 antamassaan ratkaisussa katsonut, että osittaisjakautumisessa perustettavalle yhtiölle siirtyvän tytäryhtiön entiselle emoyhtiölleen antamaa konserniavustusta ei hyväksytty vähennyskelpoiseksi, vaikka jakautuminen tuli voimaan emo- ja tytäryhtiön tilikauden viimeisenä päivänä. Hallinto-oikeus katsoi, että konsernisuhde emoyhtiön ja tytäryhtiön välillä ei ollut kestänyt koko verovuotta.

Kuten Verohallinnon ohjeluonnoksesta ilmenee, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on kyseenalaistanut konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden myös eräissä sulautumistilanteissa. Tältä osin ei kuitenkaan vielä ole edes hallinto-oikeuden ratkaisuja, mutta asioita on vireillä muutoksenhakuasteissa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusten vuoksi sulautumis- ja jakautumistilanteissa konserniavustuksen vähentämiseen liittyy tällä hetkellä epävarmuutta. Epävarmuus jatkunee vielä jonkin aikaa, sillä hallinto-oikeuden päätösten jälkeen riidan kohteena olevat asiat etenevät todennäköisesti vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Epävarmuutta lisää myös se, että kaupparekisterin uuden tietojärjestelmän myötä rekisteröinneissä näkyy rekisteröintipäivän lisäksi rekisteröinnin tarkka kellonaika. Asiaa on käsitelty Tax Expressissä 18.12.2014. Konserniavustuksen vähennyskelpoisuudesta yritysjärjestelytilanteessa voi toki hakea Verohallinnolta ennakkoratkaisun, mutta Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus valittaa ennakkoratkaisusta.

Eräs mahdollinen ratkaisu on joko jättää konserniavustus antamatta sulautumiseen tai jakautumiseen päättyvältä tilikaudelta, tai vaihtoehtoisesti toteuttaa em. yritysjärjestely vasta esimerkiksi seuraavan tilikauden ensimmäisenä päivänä.

Sulautumis- ja jakautumistilanteissa tulee ottaa huomioon myös se, vaikuttaako yritysjärjestely sulautuvan tai jakautuvan yhtiön omistamien yhtiöiden mahdollisuuksiin saada ja antaa konserniavustuksia.

Jos asiasta herää kysymyksiä, ota yhteyttä veroasiantuntijaamme Mikko Lundstedtiin, puh. 020 787 7608.


Julkaistu 13.5.2015