Tax Express 6/2015

Kotimainen
yritysverotus


Kansainvälinen
yritysverotus

 
ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Lakiasiat

 

Liikearvo saatiin vähentää vuosipoistoina, vaikka vastaavia poistoja ei voitu tehdä kirjanpidossa

Korkein hallinto-oikeus 2015:43

Osuuskunta oli luovuttanut liiketoimintansa tytäryhtiölleen A Oy:lle. Liiketoiminnan siirto oli Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun mukaan katsottu veronalaiseksi apporttiluovutukseksi, jonka yhteydessä oli syntynyt liikearvoa. A Oy:n kirjanpidossa oli kuitenkin noudatettu konsernin vakiintuneen käytännön mukaisesti jatkuvuusperiaatetta eli tase-erät oli siirretty siirtohetken kirjanpitoarvoista, eikä A Oy:n kirjanpitoon näin ollen ollut muodostunut liikearvoa.

A Oy oli hakenut ennakkoratkaisua keskusverolautakunnalta siihen, katsotaanko liiketoiminnan hankinnasta suoritettuun vastikkeeseen sisältyvä liikearvo EVL 24 §:ssä tarkoitetuksi pitkävaikutteiseksi menoksi, vaikka sitä ei ollut kirjattu sen taseeseen. Lisäksi ennakkoratkaisua pyydettiin kysymykseen, saako A Oy tehdä liikearvosta verotuksessaan EVL 24 §:ssä tarkoitettuja vuosipoistoja sekä EVL 40 §:ssä tarkoitetun lisäpoiston ja/tai EVL 41 §:ssä tarkoitetun vähennyksen ottaen huomioon EVL 54 §:ssä asetetut edellytykset, vaikka kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä ei ole mahdollista tehdä vastaavaa poisto- tai vähennyskirjausta. Keskusverolautakunnan ratkaisu oli A Oy:lle positiivinen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli valittanut jälkimmäiseen kysymykseen annetusta ennakkoratkaisusta. Korkein hallinto-oikeus katsoi keskusverolautakunnan päätöksen mukaisesti, että A Oy voi vähentää liikearvon verotuksessa vuotuisina poistoina EVL:n pitkävaikutteisten menojen jaksottamista koskevien säännösten mukaisesti siitä huolimatta, että yhtiö ei voi vähentää kirjanpidossa vastaavaa poistoa.

Lue koko ratkaisu

 

Verohallinnon henkilörekisteriin ei voitu avata teknistä yhteyttä julkisten verotustietojen luovuttamiseksi

Korkein hallinto-oikeus 2015:41

Rahoitustoimintaa harjoittava yhtiö oli pyytänyt Verohallintoa luovuttamaan luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla. Yhtiöllä oli henkilötietolain mukainen oikeus käsitellä asiakkaidensa luottotietoja. Verohallinto oli hylännyt hakemuksen teknisen käyttöyhteyden avaamisesta, koska käyttöyhteys mahdollistaisi pääsyn myös muiden kuin yhtiön asiakkaiden julkisiin verotietoihin.

Helsingin hallinto-oikeus oli päätöksessään todennut, että julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa on säädetty ne tavat, jolla viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa tietoja. Ilman nimenomaista säännöstä laissa, teknisen käyttöyhteyden avaamista ei voida ottaa sinänsä julkisten verotustietojen luovuttamisen välineeksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden antaman ratkaisun voimassa.

Lue koko ratkaisu

 

Korkorajoitussäännökset soveltuvat EVL 27 c §:n mukaisesti jaksotettuihin rakennusaikaisiin korkomenoihin

Korkein hallinto-oikeus 2015:37

A Oy tuottaa EVL 19 a §:n mukaisia kokonaishoitopalveluita tieosuudesta ja oli ottanut tien rakennusaikana pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta. Lisäksi A Oy tulee saamaan lainaa emoyhtiöltään. Kyseessä olevan tien rakennusaikaiset korkomenot jaksotetaan EVL 27 c §:n mukaisesti siten, että ne vähennetään vuotuisin tasapoistoin sopimuskauden aikana siitä verovuodesta alkaen, jolloin tie on otettu käyttöön.

A Oy oli hakenut ennakkoratkaisua siihen, sovelletaanko EVL 18 a §:n mukaista korkojen vähennysoikeutta rajoitettavaa säännöstä syntyneisiin rakennusaikaisiin korkomenoihin. Kokonaisuudessaan yhtiön nettokorkomenojen määrä tulee ylittämään 500 000 euron rajan, minkä lisäksi osa koroista tullaan maksamaan etuyhteystaholle (emoyhtiö).

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että EVL 18 a §:ää on sovellettava EVL 27 c §:n mukaisesti jaksotettaviin rakennusaikaisiin korkomenoihin. Perusteluna esitettiin mm. se, ettei jaksottamissäännöksellä ole vaikutusta vähennyskelpoisten korkomenojen määrään.

Lue koko ratkaisu

 

Kokonaisjakautumisessa tappiot tuli jakaa vastaanottaville yhtiöille siirtyvien nettovarallisuuksien suhteessa

Helsingin hallinto-oikeus 5.3.2015 15/0298/3

Arvopaperikauppaa harjoittavassa X Oy:ssä oli ollut kokonaisjakautuminen siten, että B Oy:lle oli siirtynyt elinkeinotoiminnan tulolähteeseen sisältyneet Y AB:n (publ) osakkeet ja A Oy:lle muut arvopaperit. Verotuksessa katsottiin, että B Oy:lle siirtyi myös kyseisten osakkeiden hankintaan kohdistuneista korkomenoista syntyneet vahvistetut tappiot. A Oy oli vaatinut oikaisemaan verotusta siten, että A Oy:lle siirtyneiden tappioiden määräksi vahvistettaisiin 75 prosenttia tappioista, sillä sille oli siirtynyt jakautumisen yhteydessä 75 prosenttia jakautuneen yhtiön nettovarallisuudesta.

Hallinto-oikeus katsoi, että tuloverolain 123 §:ää oli tulkittava yhdenmukaisesti EVL 52 c §:n käsitteistön kanssa. Yhtiön vähemmistöomistusta noteeratussa yhtiössä ei pidetty omana liiketoimintakokonaisuutena eikä itsenäisenä toimintana. Jatkuvuusperiaate ei edellytä, että tappiot siirtyisivät jakautumisessa osana yksittäisiä varallisuuseriä. Koska X Oy:n jakautumisessa yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen varat olivat jakautuneet osaksi kummallekin vastaanottavalle yhtiölle, niin myös näihin liittyvät tappiot olisi tullut jakaa vastaanottaville yhtiöille siirtyneiden nettovarallisuuksien suhteessa.

Lue koko ratkaisu

 

Osakeyhtiön varojenjako, kun tulo on verotettu osakkeenomistajalla

Verohallinnon kannanotto A208/200/2014

Verohallinto on ottanut kantaa tilanteeseen, jossa osakeyhtiö maksaa osakkeenomistajalleen suorituksen, jota vastaava tulo on jo kertaalleen verotettu tämän palkkatulona.

Verohallinnon mukaan vastaavaa tuloa ei voida enää verottaa uudelleen osakkeenomistajan saamana tulona yhtiöltä. Lisäksi osakkeenomistajasta katsotaan tulevan verosubjekti, jos osakeyhtiö sivuutetaan verotuksessa kokonaan ja tulot ja menot huomioidaan osakkeenomistajan tuloina ja menoina.

Edellä mainituissa tilanteissa osakkeenomistajalle jaettaviin varoihin ei sovelleta osingonjakoa, peiteltyä osinkoa, osakaslainaa tai yhtiön purkautuessa saadun jako-osan verotusta koskevia säännöksiä. Näissä tilanteissa osakkeenomistajan on tehtävä selvitys siitä, että jaetut varat on jo verotettu hänen tulonaan. Periaatteet eivät sovellu osakkeiden luovutukseen, vaan luovutukseen sovelletaan luovutusvoiton verotusta koskevia säännöksiä.

Lue koko kannanotto

 

Rajoitetusti verovelvolliselle palautettavalle lähdeverolle maksetaan korkoa

Verohallinnon ohje A129/200/2014

Lähdeveron palautukselle maksettavaa korkoa koskevat säännökset otettiin lähdeverolakiin Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2013:148 jälkeen. Lainmuutos tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vastaavasti Verohallinto on muuttanut käytäntöjään ja alkanut maksaa rajoitetusti verovelvolliselle palautettavalle lähdeverolle palautuskorkoa. Näin rajoitetusti verovelvollinen asetetaan samaan asemaan palautuskoron laskennassa yleisesti verovelvollisen kanssa.

Palautuskorko otetaan huomioon jatkossa kaikissa lähdeveron palautushakemuksissa, joihin Verohallinto ei ole vielä antanut päätöstä. Mikäli hakija katsoo olevansa oikeutettu lähdeveron palautuskorkoon, mutta ei ole saanut palautuskorkoa, hakijan on haettava asiaan muutosta oikaisua koskevien määräaikojen puitteissa.

Lue koko ohje

 

Verohallinnon kannanotto kiinteistön yksityiskäytön verotuksesta

A47/200/2015

Verohallinto on julkaissut kannanoton Kiinteistön yksityiskäyttö tuloverotuksessa. Kannanoton mukaan jos osakkeenomistajan käytössä olevaa kiinteistöä on käsitelty osakeyhtiön kirjanpidossa ja vuosi-ilmoituksella luontoisetuna, kiinteistön luontoisetuarvo on osakkeenomistajan veronalaista palkkatuloa. Muussa tapauksessa yksityiskäytöstä saatu etu on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 §:ssä tarkoitettua peiteltyä osinkoa.

Katso koko kannanotto muiden yhtiömuotojen osalta


Julkaistu 26.3.2015