Tax Express 12/2015

Kotimainen
yritysverotus


Kansainvälinen
yritysverotus

 
ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Lakiasiat

 

Golfkentän ulkoreunalla sijaitsevat metsäalueet katsottiin kiinteistöverolaissa tarkoitetuksi metsäksi, josta ei ole suoritettava kiinteistöveroa

KHO 2015:90, 11.6.2015

Yhtiö harjoitti omistamillaan kiinteistöillä golfkenttätoimintaa. Kiinteistöillä oli metsäalueita, jotka sijaitsivat golfkentän ulkoreunoilla ja osittain golfväylien välissä. Yhtiöllä oli metsänhoitosuunnitelma sekä henkilökuntaa, joka hoiti metsäalueita. Yhtiö oli myös vuosina 2006–2012 myynyt puita. Yhtiö vaati, että sen omistamilla kiinteistöillä sijaitsevat suuret ja yhtenäiset metsälohkot oli katsottava kiinteistöverolain tarkoittamaksi metsäksi, josta ei suoriteta kiinteistöveroa.

Helsingin hallinto-oikeus oli katsonut, että ko. alueita ei voida pitää kiinteistöverolaissa tarkoitettuina kiinteistöverosta vapaina metsinä, koska metsäalueita ei voida katsoa käytettävän puun kasvattamiseen metsätalouden tulon saamiseksi.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että metsäalueita oli käytetty puun kasvattamiseen. Kiinteistöjen käyttötarkoitus ja sijainti huomioiden korkein hallinto-oikeus katsoi, että golfkentän ulkoreunoilla sijaitsevat metsälohkot ovat kiinteistöverolaissa tarkoitettua metsää. Varsinaisen golfkenttäalueen sisällä golfväylien välissä sijaitsevia metsälohkoja ei sen sijaan katsottu kiinteistöverolaissa tarkoitetuksi metsäksi.

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja toimitetut kiinteistöverotukset ao. kiinteistöjen osalta sekä palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Lue koko päätös

 

Rakennuksen verotusarvoa ei vahvistettu enää teollisuusrakennusten säännösten mukaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa

Turun hallinto-oikeus 15/0292/3, 10.6.2015

Tapauksessa oli kyse siitä, lasketaanko aikaisemmin teollisuusrakennuksena käytetyn rakennuksen verotusarvo teollisuusrakennukselle vahvistettujen määräysten mukaan, kun käyttötarkoituksen muutokseen tähtäävät rakennustyöt oli aloitettu eikä rakennusta enää voinut käyttää teollisuusrakennuksena.

Yhtiö osti vuoden 2011 alussa talon, jota oli käytetty teollisuusrakennuksena. Rakennuksen aikaisempi omistaja oli hankkinut rakennusluvan, jonka mukaan rakennuksen käyttötarkoitus voitiin muuttaa konttori-, opetus-, ravintola- ja konferenssitiloiksi. Rakennuksesta oli jäljellä enää kantavia rakenteita, runko, väliholveja, ulkoseinät ja vesikatto vuoden 2011 lopussa.

Hallinto-oikeuden mukaan rakennuksen verotusarvoa vuodelle 2012 ei voitu määritellä enää teollisuusrakennusta koskevien säännösten mukaisesti, koska kyseessä oli konttorirakennuksen uudisrakentamiseen verrattava rakentaminen.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Lue koko päätös

 

Sulautuvan yhtiön tappiot siirtyivät vastaanottavalle yhtiölle siitä huolimatta, ettei yhtiö ollut osakeyhtiömuotoinen vielä tappiovuonna

Turun hallinto-oikeus 15/0294/3, 10. kesäkuuta 2015

A Oy oli sulautunut B Oy:öön vuonna 2010. B Oy:n osakas C omisti koko A Oy:n osakekannan. A Oy:llä oli käyttämättömiä tappioita mm. vuodelta 2006. Vuonna 2006 B oli yhtiömuodoltaan kommandiittiyhtiö ja C sen äänetön yhtiömies. Vuonna 2007 B muutettiin osakeyhtiöksi TVL 24 §:n mukaisesti.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati, ettei B Oy saisi vähentää sulautuneen A Oy:n vuoden 2006 tappiota, koska C ei ollut tuolloin vielä B Oy:n osakas vaan yhtymän äänetön yhtiömies.

Turun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus totesi, että B Oy oli muutettu TVL 24 §:n jatkuvuusperiaatteen mukaisesti osakeyhtiöiksi ja C oli vuonna 2006 ollut osakkaaseen rinnastettava äänetön yhtiömies. Hallinto-oikeuden mukaan TVL 123 §:n 2 momentin soveltamiseen ei ole estettä pelkästään sillä perusteella, ettei yhtiö ollut vielä osakeyhtiömuotoinen tappiovuonna.

Päätös ei ole lainvoimainen.

Lue koko ratkaisu

 

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotus

Verohallinnon ohje, 2.6.2015, diaarinumero 29/200/2015

Verohallinnon 2.6.2015 antama ohje Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön verotus korvaa kohdan Pääomasijoitustoiminta ohjeessa Yhteisöjen osakkeiden luovutusten verokohtelu.

Uusi ohje käsittelee EVL:n säännöksiä, jotka koskevat pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotusperiaatteita ja pääomasijoitustoiminnan käsitteen tulkintaperiaatteita. EVL ei sisällä pääomasijoitustoiminnan määritelmää, vaan se on täsmentynyt lain esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella.

Lue ohje

 

Ennakkoratkaisu sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksistä

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2015 15/0246/3

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltaminen edellyttää, että lahjan tai perinnön kohteena on vähintään 10 % yhtiön osakekannasta ja että lahjan tai perinnön saaja jatkaa saamillaan varoilla yritystoimintaa. Verohallinnon ohjeistuksen sekä vakiintuneen verotus- ja oikeuskäytännön mukaan mm. toimimista lahjan kohteena olevan yhtiön hallituksen jäsenenä pidetään riittävänä yritystoiminnan jatkamisena. Korkein hallinto-oikeus on puolestaan ratkaisukäytännössään hyväksynyt huojennuksen soveltumisen, kun vähintään 10 % yhtiön osakkeista lahjoitettiin kahden lahjansaajan yhteisomistukseen.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on ennakkoratkaisussaan ottanut kantaa tilanteeseen, jossa 10 % yhtiön osakkeista oli tarkoitus lahjoittaa neljän lahjansaajan yhteisomistukseen. Lahjansaajat puolestaan olivat sopineet, että kukin lahjansaajista voitaisiin vuorollaan valita edustamaan yhteislahjana saatuja osakkeita yhtiön hallitukseen. Edustajan kautta kaikki yhteislahjan omistajat osallistuisivat päätöksentekoon ja kantaisivat yritysriskiä eikä kyse siten olisi passiivisesta osakeomistuksesta. Verohallinto oli katsonut antamassaan ennakkoratkaisussa, että sukupolvenvaihdoshuojennusta voitiin soveltaa suunniteltuun lahjoitukseen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) kuitenkin valitti ennakkoratkaisusta ja vaati, että huojennusta voidaan soveltaa vain, jos kaikki lahjansaajat valitaan lahjan kohteena olevan yhtiön hallitukseen.

Hallinto-oikeus hylkäsi VOVAn valituksen ja vahvisti, että suunniteltuun luovutukseen voitiin soveltaa sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä. Hallinto-oikeuden mukaan kyse oli aidosta sukupolvenvaihdoksesta ja lahjansaajien oli katsottava jatkavan yritystoimintaa, vaikka kaikkia lahjansaajia ei valittaisi samanaikaisesti yhtiön hallituksen jäseniksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ole lainvoimainen, vaan VOVA on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lue koko ratkaisu

Verohallinto ja VOVA ovat viime aikoina pyrkineet kiristämään tulkintaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisedellytyksistä. Tämä on nähtävissä esim. suhtautumisessa sijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden sukupolvenvaihdoksiin. Esimerkkinä VOVAn kiristyneestä linjasta voidaan mainita myös Tax Expressin numerossa 8/2015 uutisoimamme Turun hallinto-oikeuden ratkaisu, jonka mukaan toimimista lahjan kohteena olevan yhtiön hallintoneuvoston jäsenenä pidetään huojennukseen oikeuttavana yritystoiminnan jatkamisena. VOVA on hakenut myös tämän ratkaisun osalta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Seuraamme kummankin tapauksen etenemistä tulevissa numeroissa.

Verohallinnon ja VOVAn kiristynyt tulkintalinja korostaa sukupolvenvaihdoksen huolellisen suunnittelun tärkeyttä. Jos sukupolvenvaihdoksen verokohtelusta herää kysyttävää, olethan yhteydessä asiantuntijaamme:

Petri Taipale
puh. 020 787 7397


Julkaistu 25.6.2015