Tax Express 17/2014

Kotimainen
yritysverotus


Kansainvälinen
yritysverotus

 
ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Lakiasiat

 

Hallitus esittää vakausmaksuja pankkiveron tilalle

Hallitus on antanut eduskunnalle 25.9.2014 finanssialan kriisinratkaisua (HE 175/2014) sekä tulo- ja elinkeinoverolain muuttamista (HE 176/2014) koskevat lakiehdotukset.

Esityksissä ehdotetaan kumottavaksi valtion vakuusrahastosta (379/1992) ja väliaikaisesta pankkiverosta (986/2012) annetut lait vuoden 2014 lopussa. Esityksissä ehdotetaan lisäksi tiettyjen vakausrahastojen säätämistä verovapaiksi sekä eräiden vakausmaksujen säätämistä vähennyskelpoisiksi verotuksessa.

Talletuspankit ja muut laitokset maksaisivat jatkossa vakausmaksuja rahoitusvakausrahastoon pankkiveron sijaan. Luottolaitosten vakausmaksut siirrettäisiin edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon rahoitusvakausviraston toimesta, kun taas sijoituspalveluyritysten vakausmaksut jäisivät kansalliseen kriisinratkaisurahastoon.

Luottolaitosten ja sijoituspalvelujen maksamat vakausmaksut olisivat elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisiksi ehdotetaan myös talletuspankkien suorittamia talletussuojamaksuja. Rahoitusvakausrahasto ehdotetaan säädettäväksi kokonaan verovapaaksi.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Tulo- ja elinkeinoverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

Lue hallituksen esitykset kokonaisuudessaan:

HE 175/2014

HE 176/2014

 

Hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverolain muuttamisesta

Hallitus antoi eduskunnalle 18.9.2014 kiinteistöverolain muuttamista koskevan lakiesityksen (HE 158/2014). Esityksessä ehdotetaan, että yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa korotetaan 0,20 prosenttiyksikköä, minkä johdosta uusi vaihteluväli olisi 0,80—1,55 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat nousisivat 0,05 prosenttiyksikköä, jolloin uusi vaihteluväli asettuisi 0,37—0,80 prosenttiin. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koskevaa säännöstä tarkistettaisiin korotuksen johdosta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja sitä olisi tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuoden 2015 kiinteistöverotusta toimitettaessa.

Lue hallituksen esitys kokonaisuudessaan

 

Virossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan tiettyjen kulujen perusteella maksama vero voitiin hyvittää Suomessa

KHO 6.10.2014, 2014:147

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 6.10.2014 ratkaisun, jossa oli kysymys Suomessa yleisesti verovelvollisen A Oy:n Virossa sijaitsevan kiinteän toimipaikan veron hyvittämisestä Suomessa. A Oy oli maksanut Viroon yhtiön tuloveroksi kutsuttavaa veroa (ettevötte tulumaks) kiinteän toimipaikan suorittamien edustuskulujen, lahjoitusten ja luontoisetujen perusteella. Kiinteän toimipaikan tulos oli luettu A Oy:n veronalaiseksi tuloksi Suomessa.

Viron yritysverojärjestelmässä ulkomainen yhtiö on velvollinen maksamaan Virossa yhtiön tuloveroksi kutsuttavaa veroa Virossa sijaitsevan kiinteän toimipaikkansa toiminnan perusteella vasta, kun kiinteän toimipaikan voitto siirretään siitä pois. KHO totesi, että edustuskulujen, lahjoitusten ja luontoisetujen perusteella Virossa maksettu yhtiön tuloveroksi kutsuttava vero on osa sitä Virossa suoritettua veroa, joka voidaan Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaisesti vähentää A Oy:n verotuksessa Suomessa. Vero voidaan vähentää enintään Suomessa Virosta saadusta tulosta suoritetun veron määräisenä.

Lue ratkaisu kokonaisuudessaan

 

Vuosina 1991 ja 1992 aktivoidut rakennuksen suunnittelukustannukset voitiin vähentää asunto-osakeyhtiön verotuksessa 2005

KHO 10.10.2014, 2014:149

Asunto-osakeyhtiön oli ollut tarkoitus rakennuttaa asuinkerrostalo, jonka suunnittelusta oli aiheutunut vuosina 1991 ja 1992 kustannuksia noin 200 000 euroa. Yhtiö oli aktivoinut kustannukset yhtiön taseeseen tilille liikerakennukset ja lisännyt ne verotuksessa tuloonsa. Rakennustoimintaa ei kuitenkaan aloitettu, ja rakennuslupa raukesi vuonna 1999. Yhtiö haki 2005 kaavamuutosta toisenlaista kerrostaloa varten ja kirjasi samalla aiemmin aktivoidut suunnittelukustannukset kirjanpidossaan kuluksi sekä ilmoitti ne veroilmoituksellaan vähennyskelpoisina.

Verohallinto ei hyväksynyt vuoden 2005 verotuksessa yhtiön vaatimusta kulujen vähentämisestä. Myös verotuksen oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus hylkäsivät yhtiön vaatimuksen. KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja hyväksyi suunnittelukustannukset verovuoden 2005 tulosta vähennettäväksi. KHO:n mukaan yhtiöllä ei ollut ollut velvollisuutta esittää vaatimusta kustannusten vähentämisestä ennen verovuotta 2005, jolloin rakennushankkeesta katsottiin lopullisesti luovutun.

Lue koko ratkaisu

 

Rahavastikkeen määrittämistä osakevaihdossa tuli tarkastella kokonaisuutena

KHO 15.10.2014, 2014:151

Ratkaisu koskee rahavastikkeen määrittämistä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n 1 ja 2 momentin ja tuloverolain 45 § 2 momentin mukaisessa osakevaihdossa. Tapauksessa puolisot A ja B olivat samanaikaisesti luovuttaneet kiinteistöosakeyhtiö C Oy:n osakekannan D Oyj:lle. Puolisot olivat sopineet luovutuksen ehdoista D Oyj:n kanssa.

C Oy:n osakkeiden kauppahinta oli 6 300 371,33 euroa. Puolisoista A sai kauppahinnasta 80 % omistusosuutensa mukaan siten, että 5 000 800 euroa maksettiin osakeannilla ja 39 397,03 euroa rahana. Puoliso B sai osuutensa 1 260 074,29 euroa rahana.

KHO:n mukaan sitä, katsottiinko tapauksessa annetun rahavastiketta enemmän kuin 10 % vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta, tuli tarkastella kokonaisuutena, jolloin tapauksessa rahavastikkeen määrä oli enemmän kuin 10 %. Koska puolisot olivat yhdessä sopineet luovutuksen ehdoista D Oyj:n kanssa ja luovutukset olivat tapahtuneet samanaikaisesti, B:n saama rahavastike oli huomioitava käteisvastiketta määritettäessä. Ratkaisun perusteluissa KHO viittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-321/05, Kofoed.

Lue koko ratkaisu

 

Kiinteistön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ei katsottu muodostavan osittaisjakautumisessa liiketoimintakokonaisuutta

KVL 40/2014, 17.9.2014

A Oy ja sen ulkomainen tytäryhtiö harjoittivat tuotannollista toimintaa. A Oy omisti omassa toiminnassaan käytettävän kiinteistön, jossa sijaitsi teollisuus- ja varastorakennus. A Oy omisti myös puolet ulkomaisen kiinteistön omistavan keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeista. A Oy:n tytäryhtiö harjoitti liiketoimintaansa tässä ulkomaisessa kiinteistössä sijaitsevassa teollisuusrakennuksessa.

A Oy:n tarkoituksena oli siirtää sen omassa käytössä oleva toimitilakiinteistö sekä puolet keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeista perustettavaan keskinäiseen kiinteistöyhtiöön osittaisjakautumisella. Järjestelyn jälkeen A Oy olisi jatkanut liiketoimintaansa kiinteistössä vuokralaisena.

KVL:n mukaan kyseessä ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:n 2 momentin tarkoittama liiketoimintakokonaisuus eikä pykälän mukainen osittaisjakautuminen, koska järjestelyssä perustettavaan yhtiöön ei olisi siirtynyt aktiivista toimintaa ja siirtyvät varat olisivat koostuneet yksittäisistä varallisuuseristä.

Ennakkoratkaisu vuosille 2014 ja 2015. Ratkaisu ei ole lainvoimainen.

Lue koko ratkaisu

 

Verohallinnon ohje vertailutietotarkastuksista luottolaitoksissa

Verohallinnon ohje diaarinumero A110/200/2014, 6.10.2014

Verohallinto on antanut 6.10.2014 ohjeen luottolaitosten vertailutietotarkastuksista. Ohjeessa käsitellään muun muassa vertailutietotarkastuksen tavoitteita, tietojen esittämisvelvollisuutta ja tarkastuksen käytännön toteuttamista. Vertailutietotarkastuksella tarkoitetaan verotarkastusta, jonka tarkoituksena on tietojen kerääminen verovelvollisista kolmannelta taholta.

Ohjeen liitteeksi on lisätty Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14/0570/6 (25.6.2014), joka on ainoa asiaa koskeva julkaistu ratkaisu. Ratkaisu ei kuitenkaan ole lainvoimainen.

Lue ohje kokonaisuudessaan

Katso myös Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu 25.6.2014 14/0570/6

 

Joulukuun alusta lukien jokaisella on pääsy Verohallinnon ylläpitämään verovelkarekisteriin

Verovelkarekisteri on julkinen palvelu, joka sisältää tiedot minkä tahansa yrityksen tai elinkeinonharjoittajan veroveloista ja kausiveroilmoituksen laiminlyönneistä. Yritysten tiedot ovat julkisia ja kuka tahansa voi niitä katsoa, kun taas elinkeinonharjoittajien ja elinkeinotoimintaa harjoittavien kuolinpesien verovelkatiedot ovat vain tunnistautuneiden käyttäjien saatavilla. Verovelkarekisterissä ei ole henkilöasiakkaiden tietoja.

Verovelkarekisteristä näkyy, onko verovelvollisella verovelkaa vähintään 10 000 euroa tai kausiveroilmoituksen antamisen laiminlyöntejä viimeisten kuuden kuukauden ajalta. Verovelkamerkintä tai tieto ilmoituspuutteista ei ole pysyvä; tieto maksusta, kausiveroilmoituksen saapumisesta tai maksujärjestelystä päivittyy automaattisesti verovelkarekisteriin. Tietoa verovelasta ei julkaista lainkaan, jos yrityksellä on voimassa Verohallinnon kanssa tehty maksujärjestely. Sen sijaan ulosottoviranomaisen kanssa tehty maksusuunnitelma ei estä verovelan julkaisemista verovelkarekisterissä.

Verovelkarekisteri otetaan käyttöön 1.12.2014 ja sinne pääsee kirjautumaan verohallinnon Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkopalvelun kautta.

Lisää aiheesta


Julkaistu 17.10.2014