Tax Express 6/2013

Kotimainen yritysverotus

Kansainvälinen yritysverotus ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Yritys-
oikeus

 

Yhteenveto kehysriihen esityksistä

Hallitus julkaisi kehysriihen tulokset viime viikolla ja valtiovarainministeriö on täsmentänyt kehysriihen päätöksiä verotuksen osalta seuraavasti:

Yhteisöverotus

Yhteisöverokantaa alennetaan vuodesta 2014 alkaen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.

Julkisesti noteerattujen yritysten osingot tulevat kokonaan veronalaiseksi, kun aiemmin vain 70 % osingosta oli veronalaista.

Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan aikaisemmasta poiketen kokonaisuudessaan pääomatulona siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä veronalaista on 25 % (efektiivinen verokanta 7,5/8,0 %). Tämän vuotuisen tuoton ylittävä osinko puolestaan on täysimääräisesti veronalaista pääomatuloa. Lisäksi pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan siten, että 40 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulon vero on 32 %, kun aiemmin raja oli 50 000 euroa. Alle 40 000 euron pääomatulojen osalta verokanta on 30 %.

Kehyspäätös sisältää myös seuraavat yritysten verotusta kiristävät esitykset:

  1. Yritysten edustuskulujen verovähennyskelpoisuus poistetaan v. 2014 alkaen.
  2. Pitkäaikaisten investointien poistot muutetaan verotuksessa hyödykekohtaisiksi.
  3. Lisävähennys tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyen poistetaan vuodelta 2015 ja on näin ollen voimassa ainoastaan vuosien 2013 ja 2014 aikana.
  4. Tuotannollisten investointien korotetut poisto-oikeudet perutaan vuodelta 2015 ja ovat voimassa ainoastaan vuosina 2013 ja 2014.
  5. Yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan lisää vuodesta 2014 alkaen. Tätä kohtaa ei kehyspäätöksessä ole kuitenkaan täsmennetty tarkemmin.

Ansiotuloverotus

Ansiotuloverotuksen osalta kehyspäätös sisältää vain vähän uusia muutoksia.

  1. Verotusta kevennetään kasvattamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä.
  2. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 400 euroon nykyisestä 2 000 eurosta.
  3. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015 ja opintolainojen korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan vuonna 2015.

Perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan edellisen kehyspäätöksen mukaisesti uutta veroluokkaa yli 1 milj. euron perinnöille ja lahjoille vuosina 2013–2015.

Välilliset verot

Arvonlisäverokannat säilytetään entisellään.

Valmisteveroja korotetaan vuoden 2014 alusta seuraavasti:

  • Tupakkatuotteet: noin 10 % nosto. Nykyinen vero savukkeiden osalta on 22,50 euroa 1 000 kappaletta kohti sekä arvoon perustuva vero 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 146,00 euroa 1 000 kappaletta kohti. 10 % korotus molempiin veroihin nostaisi veroa vähintään 17 eurolla 1000 savuketta kohden.
  • Mietoihin alkoholijuomiin noin 15 % nosto ja väkeviin alkoholijuomiin noin 10 % nosto.
  • Virvoitusjuomaveroa korotettaisiin noin 55 miljoonalla eurolla. Virvoitusjuomien vero on tällä hetkellä 11 senttiä litralta valmista juomaa ja 2013 talousarvion mukainen tuotto 92 miljoonaa euroa. Esitetty korotus olisi siten liki 60 % nykyiseen verotasoon nähden.
  • Sähköveroa korotetaan noin 80 miljoonalla eurolla ja liikennepolttoaineiden veroa korotettaisiin aiemmin sovitun mukaisesti noin 125 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2015 alusta korotettaisiin vielä makeisveroa siten, että vuosittainen tuotto nousisi noin 50 miljoonalla eurolla. Korotuksen suuruuteen vaikuttaa se, miten laajalti veropohjaa laajennetaan. Veron määrä on tällä hetkellä makeisilla 95 senttiä kilogrammaa kohti. Vuoden 2013 talousarviossa makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron tuotto oli noin 200 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 noston jälkeen 255 miljoonaa. 50 miljoonan euron korotus vuonna 2015 tarkoittaisi 20 % korotusta näiden verojen tuottoon.

Kehyspäätöksen mukaan Verohallinnolle osoitetaan harmaan talouden torjuntaan 2,2 miljoonan euron lisäys toimintamenoihin kullekin kehysvuodelle. Harmaan talouden torjunta on välillisen verotuksen osalta keskittynyt erityisesti rakennusteollisuuteen. Rakentamispalvelujen ostajien raportointivelvollisuudet ovat jo aikaisempien päätösten perusteella kasvamassa 1. lokakuuta 2013 alkaen.

Windfall-vero otetaan käyttöön vuonna 2014, mutta lievempänä kuin hallitusohjelmaan on kirjattu. Verolla pyritään keräämään 50 milj. euroa hallitusohjelmaan kirjatun 170 milj. euron sijaan.

 

Aikaisempien verovuosien luovutustappiot vähennettävä ennen verovuoden tappioita

KHO 2013:45

Korkein hallinto-oikeus otti päätöksessä kantaa tappioiden vähentämisjärjestykseen. Tapauksessa käsiteltiin sitä, tuleeko verovuonna syntyneet luovutus- ja purkutappiot vähentää saman verovuoden luovutusvoitoista ennen kuin aikaisempina vuosina vahvistetut tappiot voidaan vähentää, vai tuleeko aikaisempina vuosina vahvistetut tappiot vähentää verovuoden luovutusvoitoista ennen verovuoden tappioita.

Tausta

Yhtiö oli oikaisulautakunnalle osoitetussa oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että verovuoden 2005 luovutus- ja purkutappiot vähennetään verovuoden 2006 luovutusvoitosta ensin ja että vasta tämän jälkeen vähennettäisiin verovuodelta 2006 vahvistettuja tappioita. Vastaavasti yhtiö oli vaatinut, että yhtiön vuoden 2007 verotus oikaistaan siten, että yhtiön vuoden 2007 muiden kuin verovapaasti luovutettavien käyttöomaisuusosakkeiden luovutus- ja purkuvoitoista vähennetään ensin vuoden 2006 luovutus- ja purkutappiot ja vasta sen jälkeen vuoden 2007 luovutus- ja purkutappioita.

Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunta hyväksyi yhtiön oikaisuvaatimukset. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti hallinto-oikeudelle, joka hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitukset. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö pyysi valituslupaa KHO:lta, joka myönsi luvan ja tutki asian.

Sääntely

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 4 momentin (717/2004) mukaan käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen vain osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna.

KHO:n ratkaisu

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 4 momentin sanamuoto ei ollut yksiselitteinen tämän kysymyksen osalta eikä lainvalmisteluasiakirjoista tai Verohallinnon ohjeista ollut saatavissa ohjausta säännöksen tulkintaan. Verohallinnon laskentajärjestelmän toteutuksella ja verolomakkeen 71 täyttöohjeella ei ollut välitöntä merkitystä ratkaistaessa sitä, miten elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:n 4 momenttia oli tulkittava. Säännöksen sanamuoto mahdollisti tulkinnan, jonka mukaan aikaisempien verovuosien luovutustappiot vähennetään ennen verovuoden tappioiden vähentämistä. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain systematiikkaan liittyvät näkökohdat eivät edellyttäneet toisenlaista tulkintaa.

KHO katsoi, että tappiot tuli vähentää syntymisjärjestyksessä. Yhtiön verovuoden 2006 verotuksessa veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista tuli vähentää ensin verovuoden 2005 luovutustappiot ja vasta sen jälkeen verovuoden 2006 luovutus- ja purkutappioita. Yhtiön verovuoden 2007 verotuksessa veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista oli tullut vähentää ensin edellä mainittu verovuodelta 2006 vahvistettu luovutus- ja purkutappio ja sen jälkeen verovuoden 2007 luovutus- ja purkutappioita.

Lue koko ratkaisu

 

Ulkomainen yliopisto oli velvollinen suorittamaan veroa siltä osin kuin tulo kuului sen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan

KHO 2013:42

Korkein hallinto-oikeus otti päätöksessä kantaa siihen, oliko ulkomainen yliopisto verovelvollinen Suomessa täällä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta saamastaan tulosta, vai oliko kyse sellaisesta toiminnasta, joka yliopistojen verotusta koskevan tuloverolain 21 a §:n perusteella olisi katsottava muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi.

Tausta

Ulkomainen yliopisto tarjosi MBA-tutkintoon johtavaa koulutusta, josta osa tapahtui Suomessa. Suomessa järjestettiin intensiivijaksoja, koetilaisuuksia, opiskelijoiden informaatiotilaisuuksia sekä muita koulutukseen välittömästi liittyviä tapahtumia. Yliopistolla oli Suomessa sivuliike, jonka toimitiloissa työskenteli Suomen toimintojen johtajan lisäksi koulutusohjelmapäällikkö ja markkinointikoordinaattori. Sivuliikkeen henkilökunta markkinoi yliopiston tarjoamaa koulutusta, neuvoi hakijoita, hoiti erilaisia opiskelua tukevia tehtäviä sekä koulutukseen kuuluvien tapahtumien käytännön järjestelyt.

Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa oli sen lainvoimaiseksi jääneissä kohdissa katsottu, että yliopistolla oli Suomessa tuloverolain 13 a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka ja että yliopistoa kohdeltiin tuloverotuksessa samalla tavoin kuin suomalaisia yliopistoja.

Sääntely

Tuloverolain 21 §:n mukaan yliopisto on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi yliopisto on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle.

KHO:n ratkaisu

KHO katsoi, että MBA-koulutuksessa ei ollut kysymys sellaisesta yliopiston perustehtäviin kuuluvasta koulutuksesta, joka tuloverolain 21 a §:n säännös ja sen esityöt huomioon ottaen olisi katsottava muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi, vaan verovelvollisuus oli ratkaistava yleisten elinkeinotoiminnan kriteerien perusteella. Kysymys oli liiketaloudellisin perustein järjestetystä koulutuspalvelusta, joka ei yliopiston järjestämänä eronnut muiden yleisillä markkinoilla toimivien yksityisten elinkeinonharjoittajien tarjoamista vastaavista koulutuspalveluista. Arvioinnissa merkitystä annettiin seuraaville seikoille:

  • toiminnan jatkuvuus,
  • suuntautuminen periaatteessa rajoittamattomalle asiakaspiirille,
  • palvelun hinnoittelu,
  • toiminta kilpailuolosuhteissa, sekä
  • toiminnan luonne ja laajuus muutoinkin.

KHO katsoi, että MBA-koulutustoiminta on elinkeinotoimintaa. Yliopisto oli velvollinen suorittamaan MBA-koulutustoiminnasta veroa siltä osin kuin tulo kuului Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Lue koko ratkaisu

 

Verohallinnon päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista annetun päätöksen muuttamisesta

Verohallinnon päätös, 11.3.2013

Verohallinto on muuttanut ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista antamaansa päätöstä (1089/2012).

Luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja vakuutuslaitoksen ilmoitusvelvollisuus

Muutetun päätöksen mukaan luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja vakuutuslaitoksen on annettava laskelma elinkeinotoiminnan tuloksesta, joka sisältää tiedon tilikauden tuloksesta tai tappiosta ja tiedot niistä eristä, joilla tilikauden tulosta tai tappiota oikaistaan elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.

T&k-toiminnan lisävähennykseen liittyvät selvitykset

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaista lisävähennystä vaativan verovelvollisen on annettava seuraavat tiedot:

  • t&k-toiminnan palkkamenojen kokonaismäärä,
  • lisävähennyksen perusteena olevien t&k-toiminnan palkkamenojen määrä,
  • vaaditun lisävähennyksen määrä,
  • selvitys siitä, mihin innovaatiolajiin t&k-toiminnan lisävähennyksen perusteena oleva kehittämistoiminta kohdistuu
  • selvitys lisävähennyksen erityisten edellytysten täyttymisestä
  • vapaamuotoinen selvitys vähennyksen perusteena olevasta t&k-toiminnasta (ml. t&k-toiminnan sisältö, miten toiminta liittyy yrityksen elinkeinotoimintaan, toiminnan perusteella syntyvä tai tavoiteltava innovaatio sekä hankkeen aloituspäivämäärä).

Tonnistoverovelvollisten ilmoitusvelvollisuus

Päätöksellä muutettiin myös tonnistoverovelvollisten ilmoitusvelvollisuutta koskevaa 33 §:ää, jossa luetellaan erilaisia tietoja, joita tonnistoverovelvollisten on annettava Konserniverokeskukselle. Muutetut kohdat ovat päätöksen 33 §:n 1 momentin kohdat 1, 5, 6 ja 7 sekä 2 momentin kohdat 2 ja 3.

Verohallinnon päätös tulee voimaan 2 päivänä huhtikuuta 2013. Päätöstä sovelletaan verovuodelta 2013 annettaviin veroilmoituksiin.

Verohallinnon päätös

 

Elinkeinotulolähteen korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan verovuodesta 2014 alkaen

Verohallinnon tiedote, 18.3.2013

Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamista koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2013. Niitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.

Osakeyhtiöiden, osuuskuntien, avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden elinkeinotoiminnan korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan silloin, kun korot suoritetaan välittömästi tai välillisesti etuyhteydessä olevalle osapuolelle. Rajoitukset koskevat siis vain niin sanottuja etuyhteyskorkoja. Rajoitussäännöstä ei sovelleta, jos yhtiöllä ei ole lainkaan tällaisia korkomenoja.

Korkovähennysrajoituksia ei sovelleta, jos yhtiö esittää selvityksen siitä, että yhtiön oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.

Korkovähennysrajoitukset eivät koske henkilökohtaisen tulolähteen eivätkä maatalouden tulolähteen tuloa. Säännöstä ei sovelleta luotto-, vakuutus- eikä eläkelaitoksiin.

Verohallinto antaa ohjeen korkovähennysrajoitusten soveltamisesta vuoden 2013 loppupuolella.

Verohallinnon tiedote

 

Kiinteistöverotuspäätös saapuu maaliskuussa

Verohallinnon tiedote, 11.3.2013

Uusi kiinteistöverolain säännös velvoittaa kiinteistönomistajan tarkistamaan ja tarvittaessa korjaamaan ja täydentämään kiinteistöverotuksen perusteena olevat tiedot. Nämä tiedot näkyvät verotuspäätöksen mukana olevasta osiosta Selvitys kiinteistöverotuksesta 2013.

Jos asiakas ei korjaa tietoja, hänen katsotaan antaneen tiedot verotuspäätöksellä näkyvän selvityksen mukaisena. Menettelyssä siirrytään samaan käytäntöön kuin esitäytetyssä veroilmoituksessa. Tietojen mahdollista korjaamista tai täydentämistä varten kiinteistöverotuspäätöksen mukana on ilmoitusosa-lomake.

Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaukset on tehtävä viimeistään 30.4.2013. Tämä palautuspäivä koskee yhteisöasiakkaita. Henkilöasiakkailla on eri palautuspäivä. Jos verotus muuttuu korjauksen perusteella, uusi kiinteistöverotuspäätös tilisiirtolomakkeineen tulee elokuussa ennen kiinteistöveron ensimmäistä eräpäivää.

Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan yhdessä erässä ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero kahdessa erässä. Eräpäivät ovat 16.9. ja 4.11.2013. Tilisiirtolomakkeet tulee säilyttää syksyn eräpäiviin saakka.

Verohallinnon tiedote

 

Osakkaan asunnon eriyttäminen jakautumisella tulkittiin veronkiertämiseksi

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2013:44 osakeyhtiön jakautuminen kiinteistöosakeyhtiöksi ja asunto-osakeyhtiöksi katsottiin tapauksen olosuhteissa tapahtuneen veronkiertämiseksi.

A Oy:n liiketoiminta oli päättynyt vuonna 2003, minkä jälkeen yhtiö oli ryhtynyt realisoimaan omistuksessaan olleita asunto-osakkeita ja kiinteistöjä. Ennen jakautumista A Oy:lle kertyi tuloa kiinteistöjen vuokrauksesta ja omaisuuden myynnistä. A Oy oli jakautunut kokonaisjakautumisella Kiinteistö Oy L- ja Asunto Oy R -yhtiöiksi vuonna 2008. Jakautumishetkellä A Oy omisti enää kaksi maantieteellisesti erillään sijaitsevaa kiinteistöä. Yhtiön kahden osakkaan tarkoituksena oli pitää toinen kiinteistöistä eläkeasuntonaan ja helpottaa jakautumisella toisen kiinteistön myyntiä.

Tuloverolain 53.1 §:n mukaan mm. asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakas voi asua yhtiön omistamassa kiinteistössä maksamatta siitä käypää vuokraa vastaavaa vastiketta. Oman asunnon tai asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet on mahdollista myös myydä ilman tuloveroseuraamuksia.

Jakautumista koskevien verosäännösten tarkoituksena on puolestaan mahdollistaa liiketoimintaa palvelevien yritysrakenteen muutosten toteuttaminen ilman välittömiä tuloveroseuraamuksia. Korkein hallinto-oikeus katsoi edellä sanotun tuovan omistajalle jakautumista koskevien verosäännösten tarkoituksen vastaisen veroedun. Korkein hallinto-oikeus päätyi äänestysratkaisussaan siihen tulokseen, että yhtenä järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista oli ollut veron kiertäminen tai välttäminen. Järjestelyyn ei sovellettu elinkeinoverolain jakautumista koskevaa säännöstä, vaan osakeyhtiön ja omistajien verotuksessa jakautumista käsiteltiin yhtiön purkautumisena.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perusteluissa tuotiin esille myös sellaisia tekijöitä, joiden ei lähtökohtaisesti katsota yksistään tai sellaisenaan johtavan veronkiertosäännöksen soveltamiseen. Veronkiertosäännöstä ei korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan tulisi soveltaa pelkästään sillä perusteella, että yhtiö ei enää harjoittaisi aktiivista liiketoimintaa tai sillä perusteella, että järjestelyn yhtenä keskeisenä tarkoituksena on omaisuuden nopea realisoiminen. 

Ratkaisun perusteluissa KHO toteaa seuraavasti: ”Verovelvolliselle ei voida asettaa vaatimusta epäedullisen vaihtoehdon käyttämisestä”. Ratkaisu puoltaa yleistä käsitystä siitä, että verovelvollisella on valinnanvapaus valita ratkaisutavoista se, joka on verotuksellisesti edullisempi. Osakkaiden yksityistalouden piiriin siirtyvän yhtiön liikeomaisuuteen kuuluvan kiinteistön eriyttäminen jakautumisessa asunto-osakeyhtiöksi tai keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi voi kuitenkin laukaista EVL 52 h §:n soveltamisen. Eri mieltä olleet KHO:n jäsenet katsoivat, että jakautumisen ainakin pääasiallinen tarkoitus oli ollut kiinteistön myynnin helpottaminen, eikä veron kiertäminen tai välttäminen. Korkeimman hallinto-oikeuden tuorein päätös kiristää veronkiertosäännöksen soveltamista koskevaa linjaa jakautumisissa, joissa asunto siirtyy yhtiön omistajalle.

Katso koko ratkaisuseloste

Lisätietoja tapauksesta antaa Kari Stenqvist, puh. puh. 050 595 9593.