Tax Express 17/2013

Kotimainen yritysverotus

Kansainvälinen yritysverotus ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Yritys-
oikeus

 

Tappiot voivat siirtyä rajat ylittävässä sulautumisessa Suomeen – korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2013:155

Taustaa

Helmikuussa 2013 Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi ratkaisunsa asiassa C-123/11 – A Oy. Ratkaisu koski tilannetta, jossa toimintansa lopettanut ruotsalainen tytäryhtiö sulautuu suomalaiseen emoyhtiöönsä.

EUT katsoi, että Suomen lainsäädäntö, jonka mukaan tappiot siirtyvät jäsenvaltion sisäisessä sulautumisessa, mutta eivät rajat ylittävässä sulautumisessa, rajoittaa EU:n sijoittautumisvapauden käyttämistä. EUT:n mukaan emoyhtiölle tulee tarjota mahdollisuus näyttää toteen, että tappiot ovat lopullisia. Mikäli voidaan todeta, että ruotsalainen tytäryhtiö on käyttänyt loppuun kaikki mahdollisuudet tappioiden käyttämiseksi Ruotsissa, suomalaisella emoyhtiöllä on oikeus vähentää verotuksessaan sulautuneen ruotsalaisen tytäryhtiön tappiot. EUT jätti ratkaisussaan KHO:lle paljon harkintavaltaa esimerkiksi siihen liittyen, mitä voidaan pitää riittävänä näyttönä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on 4.10.2013 antanut asiassa oman ratkaisunsa, jossa KHO katsoi, että EUT on antamallaan tuomiolla ratkaissut KHO:n esittämät ennakkoratkaisukysymykset. KHO kumosi keskusverolautakunnan vuonna 2009 antaman ratkaisun ja lausui uutena ratkaisuna, että jos B AB sulautuu A Oy:öön, A Oy saa vähentää siihen sulautuvalle ruotsalaiselle tytäryhtiölle B AB:lle vahvistetut tappiot, jos A Oy näyttää toteen, että B AB oli käyttänyt loppuun mahdollisuudet kyseisten tappioiden huomioon ottamiseksi eikä ollut mahdollisuutta siihen, että joko B AB itse tai kolmas osapuoli saisi ottaa ne huomioon Ruotsissa. Vähentämisen edellytyksenä on, että tappiot voitaisiin vähentää vastaavassa suomalaisten yhtiöiden välisessä sulautumisessa. B AB:n tappiot on vähentämistä varten laskettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.

Perusteluissaan KHO totesi, että EUT:n tuomion mukaisesti Suomen lainsäädäntö on yhteensopimatonta unionin oikeuden kanssa, jos emoyhtiölle ei tarjota edellä kuvattua mahdollisuutta näyttää toteen tappioiden lopullisuus. Tappioiden määrän laskemisen osalta KHO katsoi, että EUT:n asettama yhdenvertaisen kohtelun vaatimus toteutuu parhaiten siten, että ruotsalaisen tytäryhtiön tappiot lasketaan niiden vähentämistä varten elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännösten mukaisesti.

Itse tapauksen tappioiden lopullisuuden osalta KHO kuitenkin totesi vain, että ennakkoratkaisuprosessissa oli käsitelty tosiasiallisesti vain kysymystä siitä, voivatko Ruotsissa asuneen yhtiön tappiot tulla sulautumisen jälkeen vähennettäviksi Suomessa asuvan vastaanottaneen yhtiön tulosta. Prosessin aikana sen sijaan ei ole esitetty tosiasiatietoja ja oikeudellisia näkökohtia siinä tarkoituksessa, että niiden perusteella voitaisiin arvioida, täyttyvätkö sulautuneen yhtiön tappioiden vähentämiselle vastaanottaneen yhtiön tulosta Suomen verolainsäädännössä yleisesti asetetut edellytykset. Tämän vuoksi ratkaisematta jäi se, voidaanko näyttöä pitää riittävänä sen toteamiseksi, että kaikki mahdollisuudet tappioiden huomioon ottamiseksi Ruotsissa on käytetty. KHO:n antamalla ennakkoratkaisulla ei sen vuoksi ratkaistu kaikilta osiltaan kysymystä siitä, saako A Oy vähentää kysymyksessä olevat B AB:n tappiot.

Mitä seuraavaksi?

KHO ei ottanut kantaa siihen, mitä voidaan pitää riittävänä näyttönä tappioiden lopullisuuden osalta. KHO ei myöskään nimenomaisesti lausunut siitä, täyttyvätkö Suomen verolainsäädännössä yleisesti asetetut edellytykset tappioiden siirtymiselle sulautumistilanteessa.

Odotettavissa on, että tappioiden lopullisuuden arvioinnista muodostuu tulevaisuudessa verotus- ja oikeuskäytäntöä. KHO:n ratkaisun jälkeen tulee kartoittaa ne mahdollisuudet, joita ratkaisu tarjoaa. Mikäli konsernissa on suomalaisen emoyhtiön omistuksessa olevia EU-/ETA-tytäryhtiöitä, joilla on merkittäviä tappioita, on yhtiöoikeudellisen sulautumisprosessin nopea käynnistäminen tärkeää mahdollisten lainmuutosten vuoksi.

Lue koko tapaus

Lisätietoja:

Karin Svennas
puh. 050 354 3906

Aki Blomqvist
puh. 040 708 3103