Tax Express 13/2013

Kotimainen yritysverotus

Kansainvälinen yritysverotus ALV ja muu välillinen verotus HRS/
Henkilöverotus
Siirto-
hinnoittelu
Yritys-
oikeus

 

Pääomalainavelkakirjoja ei pidetty varainsiirtoverolaissa tarkoitettuina arvopapereina, joiden luovutuksesta olisi suoritettava varainsiirtoveroa

KHO 2013:114

Korkein hallinto-oikeus otti päätöksessään kantaa siihen, onko pääomalainavelkakirjojen omistusoikeuden luovutuksesta suoritettava varainsiirtoveroa. Tapauksessa käsiteltiin sitä, pidetäänkö pääomalainavelkakirjoja, joiden koron suuruus ei riipu yrityksen toiminnan tuloksesta tai osingon määrästä, varainsiirtoverolaissa tarkoitettuina arvopapereina, joiden luovutuksesta on suoritettava varainsiirtoveroa.

Varainsiirtoverolain mukaan arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta on suoritettava veroa. Varainsiirtoverolain mukaan arvopaperilla tarkoitetaan muun ohella sellaista yhteisön antamaa velkakirjaa tai muuta saamistodistetta, jossa korko määräytyy yhteisön toiminnan tuloksen tai osingon suuruuden mukaan tai joka oikeuttaa osallisuuteen vuosivoitosta tai ylijäämästä.

A Oyj on ostanut tytäryhtiönsä B Oy:n pääomalainavelkakirjat X Oyj:ltä ja suorittanut varainsiirtoveroa pääomalainavelkakirjojen kauppahinnasta. Pääomalainan korko on määräytynyt neljältä ensimmäiseltä vuodelta 12 kuukauden euriborin mukaan lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä ja sen jälkeen lainapääoman ja tietyn korkoprosentin mukaan, joka määräytyy kahdesta korkovaihtoehdosta sen mukaan, paljonko B Oy:n liikevoitto on suhteessa liikevaihtoon. KHO totesi, että lainan korko ei suoraan määräydy B Oy:n toiminnan tuloksen tai osingon suuruuden mukaan eikä korko oikeuta osallisuuteen yhtiön vuosivoitosta. Pääomalainavelkakirjoja ei siten voida pitää sellaisina varainsiirtoverolaissa tarkoitettuina arvopapereina, joiden omistusoikeuden luovutuksesta olisi suoritettava varainsiirtoveroa.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita, ja näin ollen A Oyj:llä on oikeus saada takaisin suorittamansa varainsiirtovero säädettyine korkoineen. Koska oikeudenkäynnin ei ole katsottava johtuneen viranomaisen virheestä, on A Oyj:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvattavaksi määräämisestä hylättävä.

Lue koko päätös

 

Vahvistettujen tappioiden siirtymistä vastaanottavalle yhtiölle ei pidetty sulautumisjärjestelyissä vieraana veroetuna

KHO 2013:126

Korkein hallinto-oikeus otti päätöksessä kantaa siihen, perustuiko sulautuminen veroneutraaliin yritysjärjestelyyn ja katsotaanko vahvistettujen tappioiden siirtyvän vastaanottavalle yhtiölle.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö). Tuloverolain mukaan yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakauduttua on vastaanottavalla yhteisöllä oikeus vähentää verotettavasta tulostaan sulautuneen tai jakautuneen yhteisön tappio laissa säädetyllä tavalla. Tämä on mahdollista, mikäli vastaanottava yhteisö tai sen osakkaat tai jäsenet tai yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat tappiovuoden alusta lukien omistaneet yli puolet sulautuneen tai jakautuneen yhteisön osakkeista tai osuuksista. Edellä mainittuja säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta, jos on ilmeistä, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen.

Esillä olleessa tapauksessa A Oy oli ennen sulautumista omistanut B Oy:n osakkeet 29.9.1996 lähtien. B Oy oli sulautunut A Oy:öön 30.4.2007 ja C Oy oli puolestaan sulautunut B Oy:öön 27.4.2007. C Oy:n vahvistetut tappiot olivat verovuosilta 1998–2001.

KHO katsoi, että sulautumiset on toteutettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan ja että tuloverolain mukainen omistusedellytys on täyttynyt. Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A Oy oli esittänyt sulautumisjärjestelyille verotuksesta riippumattomia syitä eikä ollut ilmeistä, että järjestelyiden yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista olisi ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen.

KHO:n mukaan sulautumisessa tapahtuvaa tytäryhtiölle vahvistettujen tappioiden siirtymistä vastaanottavalle emoyhtiölle ei ole pidettävä yritysjärjestelysäännöstön kannalta vieraana veroetuna.

Lue koko päätös

 

Ehdollisen osakekaupan tapahtumapäivän määrittäminen luovutusvoittoa laskettaessa

Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisun (KVL 31/2013) koskien ehdollisen osakekaupan tapahtumapäivää, kun kyseessä on luovutusvoiton määrän laskeminen.

A ja X ltd olivat allekirjoittaneet lokakuussa 2012 kauppakirjan Y Oy:n osakkeiden kaupasta. Kauppakirjan ehtojen mukaan omistusoikeus osakkeisiin siirtyisi A ltd:lle sopimuksen lopullisen päättämisen yhteydessä, joka tapahtui tammikuussa 2013. Kaupan ehtona oli, että 90 päivän kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta ostajan kotivaltion arvopaperipörssi ja X ltd:n yhtiökokous hyväksyisivät kaupan. Pörssi hyväksyi kaupan 6.12.2012 ja X ltd:n yhtiökokous 26.12.2012.

KVL ratkaisi äänin 6–2, että A:n ja X ltd:n välillä syntyi kumpaakin osapuolta sitova sopimus siinä vaiheessa, kun X ltd:n yhtiökokous hyväksyi kaupan. Näin ollen osakkeiden luovutuksen katsottiin luovutusvoiton määrää laskettaessa tapahtuneen 26.12.2012.

Ennakkoratkaisu annettiin vuodelle 2012. Päätös ei ole lainvoimainen.

Lue koko päätös

 

Jakautumisen jälkeen lunastettujen osakkeiden vastiketta ei pidetty rahavastikkeena

Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisun (KVL 33/2013) koskien elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua rahavastiketta.

A Oy:n oli tarkoitus jakautua osakeyhtiölain mukaisesti perustettavaan uuteen B Oy:öön ja C Oy:öön siten, että A Oy:n osakkeenomistajille annettaisiin vastikkeena B Oy:n ja C Oy:n osakkeita. Näitä jakautumisvastikkeita tultaisiin mahdollisesti lunastamaan osakeyhtiölain mukaisessa lunastusmenettelyssä noin 3–10 osakkeenomistajalta, joiden omistamat osakkeet edustivat noin 2–4 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Jakautumista vastustaneille osakkeenomistajille osakeyhtiölain säännösten mukaisesti maksettavaa lunastushintaa ei pidetty rahavastikkeena elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitettuna.

Hakemuksen mukaan oli myös mahdollista, että C Oy ostaisi jakautumista vastustavilta A Oy:n osakkailta heidän osakkeensa ennen jakautumisesta päättävää yhtiökokousta. Kun kyse ei tässä tapauksessa ollut lain nojalla syntyneestä velvollisuudesta lunastaa osakkeita, osakkeenomistajalle jakautumisen yhteydessä tällä tavoin maksettavaa vastiketta pidettiin rahavastikkeena elinkeinotuloverolain mukaan.

KVL totesi, että mikäli A Oy:n osakkeenomistajille annettaisiin jakautumisessa vastikkeena B Oy:n ja C Oy:n osakkeita ja nämä jakautumisvastikkeet tultaisiin mahdollisesti lunastamaan myöhemmin, ei lunastuksesta saatua vastiketta pidettäisi elinkeinoverolaissa tarkoitettuna jakautumiseen liittyvänä rahavastikkeena. Sen sijaan osakkeenomistajalle jakautumisen yhteydessä maksettua vastiketta pidetään elinkeinotuloverolaissa tarkoitettuna rahavastikkeena.

Ennakkoratkaisu vuodelle 2013. Päätös ei ole lainvoimainen.

Lue koko päätös

 

Asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tappioiden käyttäminen omistajanvaihdoksen jälkeen

Verohallinnon tiedote, 17.6.2013

Verohallinto on täsmentänyt 10.6.2013 antamaansa tiedotetta (Tax Express 12/2013) koskien hallinto-oikeuksien linjauksia asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tappioiden käyttämiseen omistajanvaihdoksen jälkeen. Verohallinnon käsityksen mukaan silloin, kun kysymyksessä on elinkeinoverolaissa tarkoitettu yritysjärjestely eikä yhtiön osakekantaa luovuteta ulkopuoliselle, järjestelyn kohteena olevan yhtiön omistuksenvaihdokselle on lähtökohtaisesti olemassa poikkeusluvan myöntämisen edellytykset.

Lue koko tiedote

 

Verohallinnon ohje ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekemisestä

Verohallinnon ohje, 19.6.2013

Verohallinnon ohjeessa (dnro: A15/200/2013) käsitellään tuloverotusta, arvonlisäveroa, ennakkoperintää, työnantajan sosiaaliturvamaksua, perintö- ja lahjaveroa, varainsiirtoveroa, arpajaisveroa, lähdeveroa, korkotulon lähdeveroa ja kiinteistöveroa koskevan ennakkoratkaisuhakemuksen sekä tappioiden ja yhtiöveron hyvitysten käyttölupaa koskevan poikkeuslupahakemuksen tekemistä.

Lue koko ohje

 

Verohallinnon ohje suoritteiden maksullisuudesta

Verohallinnon ohje, 20.6.2013

Verohallinnon ohjeessa (dnro: A95/200/2013) käsitellään maksullisia suoritteita. Maksullisia ovat pääasiassa sellaiset suoritteet, joiden tuottaminen perustuu suoritteen pyytäjän toimenpiteeseen (esimerkiksi hakemuksesta annettavat ennakkoratkaisut, asiakirjaluovutukset ja tietopalvelun sähköiset tietoluovutukset). Suoritteiden maksullisuus perustuu lakiin ja lain nojalla annettuihin asetuksiin.

Lue koko ohje

 

Osinkotulojen verotusta käsittelevää ohjetta on päivitetty

Verohallinnon ohje, 27.6.2013

Verohallinto on päivittänyt osinkotulojen verotusta käsittelevää ohjetta (dnro: A22/200/2013) tuloverolain muutosten vuoksi. Tuloverolakia on muutettu arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistuksesta johtuen. Päivitykset Verohallinnon ohjeessa koskevat luonnollisen henkilön ja kuolinpesän listatusta yhtiöstä saamaa osinkotuloa.

Ohje korvaa normin 843/345/2011, 7.2.2012.

Lue koko ohje

 

Verohallinto on antanut ohjeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä

Verohallinnon ohje, 28.6.2013

Verohallinto on antanut ohjeen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä (dnro: A78/200/2013). Lakia tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä sovelletaan verotuksessa vuosina 2013–2014. Elinkeinotoiminnan tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä on 100 % yrityksen niistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeeseen, jotka on aloitettu aikaisintaan 1.1.2013. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 400 000 euroa ja alaraja 15 000 euroa.

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä on tullut voimaan 1.1.2013 ja se on voimassa 31.12.2015 asti. Valtioneuvosto kuitenkin päätti valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017 tekemässään päätöksessä 27.3.2013, että lain voimassaoloaikaa tullaan lyhentämään siten, että se päättyy 31.12.2014.

Lisävähennyksen voi tehdä, kun tutkimus- ja kehittämistoiminnan hanke on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Yrityksen on itse vaadittava vähennystä veroilmoituksellaan.

Lisävähennys myönnetään verotuksessa verovuosikohtaisesti. Jos yrityksen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, vähennystä ei voi tehdä sellaisen tilikauden osalta, joka päättyy lain voimassaoloajan päättymisen jälkeen.

Lue koko ohje

 

Peruskorko ja viitekorko ovat laskeneet

Verohallinnon ohje, 2.7.2013

Verohallinto on antanut ohjeen (dnro: A99/200/2013) verotukseen vaikuttavista peruskorosta ja viitekorosta. Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,5 % ajalle 1.7.–31.12.2013. Peruskoron laskusta tiedotettiin Tax Expressin numerossa 12/2013

Peruskorkoa käytetään ns. negatiivisen pääoman koron laskemisessa, minkä lisäksi peruskoron suuruista korkoa on perittävä osakaslainasta, joka

  • on maksettu takaisin saman verovuoden aikana
  • on annettu ennen 3.4.1998
  • on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

Palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon vaikuttavan viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki.

Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2013 Suomen Pankin ilmoittamaa 0,5 prosentin viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2014–31.12.2014. Vuoden 2013 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan ajalle 1.7.2012–31.12.2012 vahvistettua viitekorkoa.

Verotuksen korkoja vuosina 2012, 2013 ja 2014

Korko  Peruste  2012 2013 2014
Palautuskorko viitekorko - 2 % / 0,50 % 0,50 % 0,50 %
minimikorko 0,5 %
Palautettava yhteisökorko viitekorko - 2 % / 0,50 % 0,50 % 0,50 %
minimikorko 0,5 %
Verotilin hyvityskorko viitekorko - 2 % / 0,50 % 0,50 % 0,50 %
minimikorko 0,5 %
Jäännösveron korko: viitekorko - 2 % / 0,50 % 0,50 % 0,50 %
10 000 euroon asti minimikorko 0,5 %
Jäännösveronkorko: viitekorko + 2 % 3,50 % 3 % 2,50 %
yli 10 000 euron osalta
Maksettava yhteisökorko viitekorko + 2 % 3,50 % 3 % 2,50 %
Viivekorko viitekorko + 7 % / 8,50 % 8 % 7,50 %
v. 2010 + 6 %
Verotilin viivästyskorko viitekorko + 7 % / 8,50 % 8 % 7,50 %
v. 2010 + 6 %
Veronlisäys viitekorko + 7 % / 8,50 % 8 % 7,50 %
v. 2010 + 6 %


Lue koko ohje