Global Economy Watch

PwC julkaisee kuukausittain talousnäkymiä käsittelevän Global Economy Watch -raportin.

Maaliskuu 2015

Maaliskuun raportissa todetaan, että uhka Kreikan eroamisesta eurosta on edelleen olemassa ja kehotetaan yrityksiä varautumaan Kreikan lähtöön euroalueelta.

Hiljattain sovitusta avustuspaketin laajentamisesta huolimatta uhka Kreikan lähdöstä euroalueelta ei ole poistunut. Vielä useita kuukausia jatkuvien neuvottelujen lopputulos on epävarma.

PwC:n ekonomistit ovat kehottaneet yrityksiä aloittamaan varautumisen Kreikan mahdolliseen eroon eurosta. Ekonomistit ovat päivittäneet vuonna 2011 ensimmäistä kertaa tehdyn Kreikan lähtöskenaarion, määritelleet kaksi lähtölaukauksen mahdollisesti antavaa tekijää ja identifioineet kolme tekijää, joiden vuoksi Kreikan lähtö saattaisi vaikuttaa koko euroalueeseen.

Kaksi pääasiallista syytä, jotka Kreikan euroalueelta lähdön voivat käynnistää:

1. kreikkalainen luottolama: Tuore data Euroopan keskuspankilta antaa viitteitä siitä, että Kreikan rahalaitosten hallussa olevat talletukset tippuivat noin 155 miljardiin tammikuussa 2015. Taso on verrattavissa kesäkuun 2012 lukuihin. Pääomapaon jatkuminen voi puristaa Kreikan pankkien likviditeettiä ja tehdä niistä entistäkin riippuvaisempia kalliista ja rajallisesta Emergency Liquidity Assistance (ELA) -rahoituksesta.

2. käytäntöön viemisen riskit: Kreikan hallitus on päässyt sopuun muiden euroalueen valtioiden kanssa nykyisen rahoituspaketin jatkamisesta neljän kuukauden ajan sillä ehdolla, että kehitys talousuudistuksissa jatkuu. Kreikan valtionvelan hallintoelimen mukaan juuri alle 40 miljardia valtion velasta erääntyy vuonna 2015. Mikäli Kreikan valtio ei yllä uudistustavoitteisiinsa, se ei tule saamaan tukirahoitusta velan maksuun ja voi ajautua maksukyvyttömäksi.

Kolme kanavaa, joissa Kreikan lähtö voi vaikuttaa koko euroalueeseen:

1. Pankkisektori: Euroopan pankkisektorilla on hyvä valmius hallita Kreikan euroalueelta lähtö ilman vakavia vaikutuksia. Euroalueen neljän suurimman talousmahdin (Saksa, Ranska, Italia ja Espanja) yhteenlaskettu riski Kreikassa on pienentynyt vuoden 2010 104 miljardista nykyiseen 34 miljardiin. Saksan pankkilaitoksella on Kreikassa suurimmat riskit, mutta vastuu silti vain 0,8 % Saksan BKT:sta. Ranskan, Italian ja Espanjan suora riski Kreikan pankeille on alle 0,1 % maiden BKT:sta.

2. Kreikan velkojat: Noin 60 % Kreikan valtionvelasta on epäsuorasti euroalueen valtioiden myöntämää. Mikäli Kreikan valtio laiminlyö velvollisuuksiaan, niin ainakin osa velasta saatetaan antaa anteeksi. Tämä muodostaisi riskin maille, joilla on jo verrattain suuri julkinen velkataakka. Esimerkiksi Italiassa valtion bruttovelka suhteessa BKT:hen on noin 13 % ja maa on taannut noin 20 % euroalueen kriisinratkaisuvaroista. Italian riski Kreikan valtionveloista vastaa noin 2 % sen BKT:sta, ja maksujen laiminlyönti voi johtaa taloudelliseen puristukseen Italian valtion pyrkiessä paikkaamaan rahoitusvajetta.

3. Yllättävät jälkimainingit: Kreikan irtaantuminen euroalueesta voi myös aiheuttaa poliittista epävarmuutta, saada muut maat vaatimaan myönnytyksiä, tai innostaa muita valtioita irtautumaan euroalueesta. Espanja ja Portugali kärsivät kaksinumeroisista työttömyysluvuista ja vuonna 2015 molemmissa maissa on yleiset vaalit. Yllättävä kehitys on mahdollista euroalueella ja lisäksi Kreikan irtaantuminen herättäisi kysymyksiä sen roolista sekä EU:n että NATOn jäsenenä.

Kokonaisuudessaan Kreikka muodostaa vain noin 2 % euroalueen taloudesta, joten Kreikan irtaantumisella olisi tuskin kestäviä ja suuria vaikutuksia alueen talouskasvunäkymiin.

Lue lisää

Maaliskuun katsaus pdf-muodossa

*****************

Helmikuun yhteenveto

Tammikuun yhteenveto

 

2014

Joulukuun yhteenveto

Marraskuun yhteenveto

Lokakuun yhteenveto

Syyskuun yhteenveto

Elokuun yhteenveto

Heinäkuun yhteenveto

Kesäkuun yhteenveto

Toukokuun yhteenveto

Huhtikuun yhteenveto

Maaliskuun yhteenveto