Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio-odotusten keskiarvo on huhti–toukokuussa 2015 tekemämme selvityksen mukaan 5,8 prosenttia (2012: 6,0 %). Vastausten perusteella markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla on pysynyt käytännössä ennallaan. Markkinariskipreemio-odotukset ovat jonkin verran alempia kuin kaikkien aikojen korkein taso, joka havaittiin selvityksessämme vuonna 1999 (6,4 %). Markkinariskipreemio-odotusten mediaani on myös pysynyt ennallaan ollen 5,5 % (2012: 5,5 %). 

Noin joka kolmas (30 %) vastaaja arvioi markkinariskipreemion nousseen joko selvästi tai jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Perusteluiksi markkinariskipreemion nousulle annettiin negatiiviset korot, osakemarkkinoiden volatiliteetti sekä Euroopan keskuspankin rahapolitiikka. Vastaajista 35 prosenttia mielsi markkinariskipreemion pysyneen muuttumattomana kahden viimeisen vuoden aikana; 35 prosenttia vastaajista uskoi markkinariskipreemion laskeneen jonkin verran tai huomattavasti.

Suotuisat listautumisolosuhteet, eli ”IPO-ikkuna”, pysyy vastaajien mielestä auki Suomen osakemarkkinalla korkeintaan kolme vuotta kyselyajankohdasta laskien. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että IPO-ikkuna on auki vielä vuoden ja 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että IPO-ikkuna on auki vuodesta kolmeen vuoteen.

Paras hallituskoostumus Suomelle, kun miettii tämän vaikutusta osakemarkkinoihin, olisi vastaajien mielestä oikeistohallitus, jossa olisivat mukana ainakin Keskusta ja Kokoomus.

 

Mikä markkinariskipreemio?

Osakemarkkinariskipreemio on tärkeä tekijä kaikissa arvoa määrittävissä tai tuottoa mittaavissa malleissa.

Osakemarkkinariskipreemio kuvaa osakkeilta vaadittavaa lisätuottoa verrattuna riskittömään tuottoon.

Selvityksen perusteella markkinariskistä Suomen osakemarkkinoilla vallitsee hämmennys, sillä mielipiteet markkinariskipreemion muutoksesta kahden viimeisen vuoden aikana jakautuvat melko tasan nousee-, laskee- ja muuttumaton-vastausten välille.

Keskimäärin vastaajat arvioivat markkinariskin Suomessa olevan noin 6 prosenttia, kun taas Ruotsin PwC:n vuoden 2015 tutkimuksen mukaan markkinariski on Ruotsissa lähes 7 prosenttia. Ero maiden välisessä on markkinariskissä on suurin sitten vuoden 1999. 
 

Tietoa selvityksestä

Olemme tehneet kyselyitä markkinariskipreemiosta Suomen osakemarkkinoilla vuodesta 1999 lähtien. Edellinen selvitys tehtiin vuonna 2012.

Vuoden 2015 kyselyn vastaukset kerättiin huhti–toukokuussa 2015. Kyselyyn saatiin yhteensä 20 vastausta (vastausprosentti 42).

Kysely toteutetaan lähettämällä keskeisimmille pankkiiriliikkeille, varainhoitoyhtiöille, pääomasijoitusyhtiöille, vakuutusyhtiöille sekä asiantuntijayrityksille ja -instituutioille kyselylomake, jossa tiedustellaan seuraavia asioita:

  1. Arvio markkinariskipreemiosta Suomen osakemarkkinoilla

  2. Arvio markkinariskipreemiossa tapahtuneista muutoksista viimeisen kahden vuoden aikana sekä mahdollisten muutosten syyt

  3. Lähde, jota vastaaja käyttää riskittömänä korkona

  4. Arvio siitä, kuinka osakkeen alhainen likviditeetti vaikuttaa osakkeen tuottovaatimuksiin Suomen osakemarkkinoilla

  5. Arvio siitä, kuinka kauan ”IPO-ikkuna” on vielä auki Suomen osakemarkkinoilla

  6. Arvio uuden hallituksen vaikutuksesta osakekursseihin sadan ensimmäisen päivän aikana riippuen siitä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen.