Taloudelliset väärinkäytökset 2014

Taloudelliset väärinkäytökset kansainvälisesti ja pohjoismaissa 2014

PwC:n maailmanlaajuinen Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt seitsemättä kertaa. Sähköiseen kyselyyn vastasi elo–lokakuun 2013 aikana 5 128 henkilöä 95 eri maasta. Vastaajista yli puolet edustaa organisaatiota, jossa on yli 1 000 työntekijää.

Maailmanlaajuisesti väärinkäytöksiä on viimeisen kahden vuoden aikana kohdannut 37 % vastaajista (34 % vuonna 2011), pohjoismaissa noin joka neljäs. Lähes 70 % vastaajista raportoi kohdanneensa organisaatiossaan varkauksia. Korruption uhriksi on joutunut maailmanlaajuisesti kolmannes vastaajista. Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) korruption osuus on kasvanut 22 prosenttiin kahden vuoden takaisesta 14 prosentista.

Tyypillisimmät organisaatioiden kohtaamat väärinkäytökset pohjoismaissa:

1. Varojen tai resurssien väärinkäyttö, 50 %
2. Korruptio, 22 %
3. Tietoverkkoihin kohdistuvat väärinkäytökset, 21 %

Tyypillisimmät organisaatioiden kohtaamat väärinkäytökset kansainvälisesti:

1. Varojen tai resurssien väärinkäyttö, 69 %
2. Hankintoihin liittyvät väärinkäytökset, 29 %
3. Korruptio, 27 %

Sisäisten valvontamenetelmien merkitys kasvanut

Pohjoismaisissa organisaatioissa paljastuneista taloudellista väärinkäytöksistä 77 % tuli ilmi organisaation omien valvontatoimenpiteiden ja järjestelmien kautta. Keskeisimpiä näistä olivat sisäisen tarkastuksen toiminta, ilmoitusjärjestelmät ja hyvän ja avoimen yrityskulttuurin vaikutus.

Sisäisten kontrollien merkitys on vahvistunut vuosien saatossa: vuonna 2005 niiden avulla paljastui kansainvälisesti 56 % väärinkäytöksistä, vuonna 2013 jo 78 %. Kansainvälisesti yli 60 %:lla vastaajista on käytössään jonkinlainen ilmoituskanava (whistleblowing), kun taas pohjoismaissa sitä hyödyntää alle puolet (45 %) organisaatioista.

Edelleen kuitenkin 23 % taloudellisista väärinkäytöksistä tulee ilmi sellaisten tekijöiden kautta, joihin organisaatio ei voi suoranaisesti vaikuttaa kuten sattuma, viranomaistutkinta tai media.

”Pohjoismaiset organisaatiot ovat whistleblowing-kanavan käyttämisessä jäljessä kansainvälistä kehitystä, mutta meilläkin kehityssuunta on selvästi kasvava. On ennakoitavissa, että ilmoitusjärjestelmä tulee jossakin muodossa yrityksille pakolliseksi lähitulevaisuudessa ja siksi siihen varautuminen on järkevää. Kuten tutkimus osoittaa, siitä on myös välitöntä hyötyä”, PwC:n asiantuntija Ake Turunen sanoo.

Edelleen kuitenkin 23 % taloudellisista väärinkäytöksistä tulee ilmi sellaisten tekijöiden kautta, joihin organisaatio ei voi suoranaisesti vaikuttaa kuten sattuma, viranomaistutkinta tai media.

Harva arvioi riskejä

Kansainvälisesti organisaatioiden tulevaisuuden odotukset ovat synkät: taloudellisten väärinkäytösten eri muotojen odotetaan lisääntyvän entisestään. Pohjoismaiset organisaatiot ovat tältä osin hieman optimistisempia. Neljäsosa pohjoismaisista vastaajista uskoo kuitenkin joutuvansa tietoverkkoihin kohdistuvien rikosten uhriksi seuraavan kahden vuoden aikana. Varojen tai resurssien väärinkäyttötapauksia uskoo puolestaan kohtaavansa 22 % pohjoismaisista organisaatioista.

Synkentyneistä odotuksista huolimatta organisaatiot arvioivat väärinkäytösriskejään aiempaa harvemmin. Yli kolmasosa (36 %) pohjoismaisista vastaajista ei ollut arvioinut väärinkäytösriskejään kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti näitä organisaatioita oli tutkimukseen vastanneista joka neljäs.

Tilaisuus tekee varkaan

Maailmanlaajuisesti 56 prosenttia taloudellisista väärinkäytöksistä oli yrityksen oman työntekijän käsialaa.

Pohjoismaisista vastaajista neljä viidestä oli sitä mieltä, että ilmitulleessa väärinkäytöstapauksessa tilaisuus oli tehnyt varkaan. Väärinkäytöksen tekijälle oli siis tarjoutunut tilaisuus ja hänellä oli riittävä motivaatio ja kyky väärinkäytöksen suorittamiseen. Vain 5 % pohjoismaisista vastaajista oli sitä mieltä, että tulos- tai suoriutumispaineet oli keskeisin syy väärinkäytöksen taustalla.

”Väärinkäytösten ennalta estämisen kannalta tulos on merkittävä, sillä juuri tilaisuus on tekijä, johon organisaatio pystyy parhaiten itse vaikuttamaan. Sisäistä valvontaa ja kontrolleja kehittämällä ennaltaehkäistään tehokkaimmin niitä tilanteita, joissa väärinkäytöksen tekijälle tarjoutuu tilaisuus ja mahdollisuus organisaation kannalta haitalliseen tekoon”, Turunen sanoo.

 

Suomenkielinen tiivistelmä tärkeimmistä havainnoista kansainvälisessä raportissa sekä huomioita pohjoismaisista taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvistä erityispiirteistä

26.2.2014 pidetyn tulosten esittelytilaisuuden presentaatio whistleblowingista

 

23%pohjoismaisista vastaajista kertoi kohdanneensa taloudellisia väärinkäytöksiä viimeisen kahden vuoden aikana

Pohjoismaissa väärinkäytös- tapaukset olivat taloudellisilta sekä epäsuorilta vaikutuksiltaan pienempiä kuin kansainvälisesti

Yli puolessa kaikista tapauksista tekijä oli organisaation sisältä.

36%pohjoismaisista vastaajistamme ei ollut arvioinut väärinkäytös- riskejään kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana